Astronomit mittasivat ehkä kaikkien aikojen voimakkaimman gammapurkauksen

Poikkeuksellisen suurienergiainen purkaus 2,4 miljardin valovuoden päässä Maasta saattaa olla voimakkain avaruudessa tapahtunut räjähdys, jonka tutkijat ovat mitanneet.

Gammapurkauksessa vapautuu lyhyessä ajassa jopa kymmenen kertaa niin paljon energiaa kuin Auringossa koko sen elinaikana.

Avaruudessa tapahtuvat lyhytaaltoisen sähkömagneettisen säteilyn nopeat purkaukset ovat voimakkaimpia tunnettuja energiapurkauksia.

Nyt astronomit ovat ehkä mitanneet kaikkien aikojen voimakkaimman purkauksen, joka on lähes 18 kertaa niin voimakas kuin aiemmat ennätyspurkaukset.

Purkaus näkyi useita tunteja

Vastikään havaittu gammapurkaus on saanut hieman kankean nimen: GRB 221009A. Sen havaitsivat muun muassa Nasan Neil Gehrels -avaruusteleskoopin (aiemmin Swift-avaruusteleskooppi) laitteet ja Gemini South -teleskoooppi, joka tarkkailee universumia Cerro Pachón vuoristossa Chilessä.

Purkaus sai astronomit suuntaamaan teleskooppinsa kohti signaalia ja mittaamaan sen poikkeuksellista jälkihehkua.

Neil Gehrels -avaruusteleskoopin (Swift-avaruusteleskoopin) gammapurkaushälytin (BAT) havaitsee 15 sekunnin kuluessa gammapurkauksen sijainnin ja lähettää sen edelleen muille teleskoopeille.

© Nasa

Gammapurkaus on peräisin Nuolen tähdistön suunnalta noin 2,4 miljardin valovuoden päästä Maasta.

Teleskoopit havainnoivat purkausta noin 10 tunnin ajan, mikä tarkoittaa sitä, että se on pisimpään kestänyt koskaan nähty gammapurkaus.

Eikä siinä vielä kaikki. GRB 221009A voi myös olla voimakkain koskaan mitattu energiapurkauksen lähettäjä.

Häiriöitä Maan ilmakehässä

Yleensä avaruudessa tapahtuvat räjähdykset mitataan gigaelektronivoltteina, ja vain hyvin harvat ovat tähän mennessä saavuttaneet 1 teraelektronivoltin energiatason.

Äskettäisessä räjähdyksessä kiinalainen Large High Altitude Air Shower -observatorio mittasi fotoneja, joiden energiataso oli jopa 18 teraelektronivolttia.

Muiden tähtitieteilijöiden pitää vielä kuitenkin vahvistaa havainto, ennen kuin kosminen räjähdys voidaan todeta ennätykselliseksi.

Lisäksi monessa mediassa on kerrottu, että räjähdys aiheutti häiriöitä Maan ilmakehässä ja pitkäaaltoisessa radioviestinnässä.

Vastaavaa tapahtuu kerran tuhannessa vuodessa

Tällä hetkellä on vielä epävarmaa, mikä tarkkaan ottaen aiheutti poikkeuksellisen purkauksen. Tutkijat ovat todenneet, että vastaavanlainen räjähdys tapahtuu "kerran tuhannessa vuodessa".

Tutkijoiden pääepäilty on kuitenkin kuoleva jättitähti, joka luhistui ja synnytti uuden mustan aukon.

Prosessissa mustasta aukosta sinkoutuu ainetta luhistuneen tähden läpi. Kun aine törmää kuolevaan tähteen, syntyy äärimmäisen voimakasta gammasäteilyä.

Lue lisää siitä, miten gammavälähdys voi syntyä:

Sortuva jättiläistähti tuottaa kuolemansäteitä

Vuoden 2019 kaksi massiivista gammapurkausta valottivat gammapurkausten syntyä. Näyttää siltä, että taustalla on niin sanottu käänteinen Comptonin sironta, jossa elektronit kiihdyttävät fotoneita.

ken ikeda madsen & shutterstock

Jättiläinen palaa loppuun

Yli 40 kertaa Auringon kokoisen punaisen jättiläistähden polttoaine palaa loppuun, ja tähti romahtaa oman painonsa alle.

ken ikeda madsen & shutterstock

Tähti räjähtää supernovana

Tähti kuumenee 100 biljoonaan asteeseen. Ulospäin paiskautuva aine törmää muihin tähden osiin, ja syntyy supernovaräjähdys.

ken ikeda madsen & shutterstock

Musta aukko kiihdyttää ainetta

Tähden ydin romahtaa mustaksi aukoksi, ja tähden kaasua paiskautuu ulospäin 99,9999-prosenttisella valonnopeudella.

ken ikeda madsen & shutterstock

Törmäys tuottaa gammasäteilyä

Kaasuvirta törmää tähden ulko-osien kaasuun, ja syntyy gammasäteilyä, jonka energiamäärä on pieni tai keskisuuri.

ken ikeda madsen & shutterstock

Säteily antaa energiaa fotoneihin

Tähtienvälisissä kaasupilvissä säteilyn elektroneilta siirtyy energiaa fotoneihin. Ilmiö on nimeltään käänteinen Comptonin sironta.

ken ikeda madsen & shutterstock

Syntyy gamma­purkaus

Fotonien energiamäärä voi kasvaa miljardikertaiseksi. Sen seurauksena syntyy kovaa eli erittäin voimakasta gammasäteilyä.

ken ikeda madsen & shutterstock