Kuun arpeutunutta pintaa peittävät kilometrin levyiset, varjojen täyttämät kraatterit, jotka todistavat miljoonia vuosia sitten tapahtuneista rajuista törmäyksistä meteorien kanssa.
Dramaattinen menneisyys ilmenee myös Maan kiertolaisen pinnan alla.
Näin todetaan tutkimuksessa, jossa yhdysvaltalaiset, brittiläiset ja kiinalaiset tähtitieteilijät ovat analysoineet Kiinan Chang'e 4 -lennon dataa. Kiinalaisalus laskeutui Kuun pölyiselle kääntöpuolelle tammikuussa vuonna 2019. Asiasta kirjoitti ScienceAlert.
Laskeutuja vei Kuuhun mukanaan myös aurinkoenergialla toimivan Yutu 2 -mönkijän, joka on siitä lähtien tutkinut 186 kilometrin levyistä Von Kármánin kraatteria Kuun eteläisellä pallonpuoliskolla.
Mönkijä sisältää laitteen, joka lähettää radioaaltoja Kuun pinnan alle ja havaitsee, miten aallot heijastuvat takaisin pinnalle.
Laitteen avulla astronomit ovat saaneet käsityksen Kuun pinnanalaisista materiaaleista ja niiden välisistä eroista.
90 metrin syvyydestä tehtiin löytö
Astronomit ovat tutkineet Yutu-2:n dataa jo aiemminkin, mutta tällä kertaa tutkijat saivat käyttöönsä enemmän mittaustuloksia aina 300 metrin syvyyteen asti.
Pinnan alla ensimmäisillä 40 metrillä tutkijat eivät havainneet mitään epätavallista. Ainoa poikkeus oli vanha kraatteri, joka oli peittynyt maaperän ja pölyn alle.
Kun tutkijat analysoivat tuloksia noin 90 metristä aina 300 metrin syvyyteen asti, he löysivät Kuusta aiemmin piilossa olleita kerroksia, jotka ”todennäköisesti viittaavat miljardeja vuosia sitten tapahtuneeseen basalttipurkausten sarjaan”. Tutkimustulokset on julkaistu Journal of Geophysical Research: Planets -lehdessä.
Analyysit paljastivat yhteensä viisi eri kerrosta, joiden paksuus vaihteli noin 20 metristä yli 70 metriin. Ainakin kolmen kerroksen uskotaan koostuvan vulkaanisesta basalttikivestä.
Löytö on yksi monista, jotka ovat viime aikoina valottaneet sitä, mitä Kuun pölyisen ulkokuoren alla on.
Esimerkiksi heinäkuussa 2023 astronomit ilmoittivat löytäneensä Kuun pinnan alta 3,5 miljardia vuotta vanhan jähmettyneen magmakimpaleen, joka on ilmeisesti peräisin tulivuorityypistä, jollaista ei ole aiemmin havaittu Kuussa.