Astronautit laukaistaan matkaan 28 000 km/h: ”Ero on sama kuin vanhalla volkkarilla ja uudella Teslalla”
Lähtölaskenta Nasan ja Esan avaruuslentoa varten on käynnissä. Laukaisualustalla on valmiina alus, jolla neljä astronauttia lähtee Kansainväliselle avaruusasemalle.
Esan astronautti Andreas Mogensen oli Kansainvälisellä avaruusasemalla vuonna 2015 pikavierailulla, joka kesti 10 päivää. Tällä kertaa hän viettää siellä puoli vuotta.
Yön pimeydessä aluksen pienten ikkunoiden takana istuu rivissä neljä valkoisiin asuihin pukeutunutta astronauttia.
Heidän loistavat visiirinsä osoittavat ylöspäin, kun he istuvat noin 70 metrin korkeudessa Kennedyn avaruuskeskuksessa Floridassa Yhdysvalloissa.
He ovat innoissaan, hermostuneita ja keskittyeitä.
He ovat valmiina matkalle kohti taivaan rajatonta yötä, jossa aika ja avaruus kietoutuvat yhteen.
He odottavat innoissaan telakoitumista avaruuden kosmiseen laituriin.
Viimeinen katse maahan, jossa perheet, avaruudesta kiinnostuneet harrastajat, tutkijat ja insinöörit jakavat astronauttien huolestuneisuuden ja innon.
Hiljaisuus laskeutuu, lähtölaskenta alkaa. Sanat ”T-miinus 10... 9... 8...” kaikuvat ja saavat neljä sydäntä sykkimään joka sekunnin tahdissa.
Kun tullaan kohtaan” 3... 2... 1...” alkaa valtava meteli.
Se on kuin ihmisen kekseliäisyyden ja päättäväisyyden sinfonia.
Maa tärisee katsojien jalkojen alla, kun avaruusalus nousee ylöspäin painovoimaa uhmaten.
Ja hitaasti sen siluetti katoaa stratosfääriin.
SpaceX:n Crew Dragon -aluksen on määrä nousta ilmaan 25. elokuuta kello 10.49 Suomen aikaa ja lentää samettisen yötaivaan halki kohti Kansainvälistä avaruusasemaa.
Lento suoritetaan modernilla aluksella
Tanskalaisella astronautilla Andreas Mogensenilla on valtava vastuu harteillaan.
Kun Crew Dragon -avaruusalus lentää ilmakehän läpi 28 000 kilometrin tuntinopeudella, lentäjältä vaaditaan kylmäveristä keskittymistä ja tarmokkuutta, jos jokin menee pieleen.
Mogensen ei kuitenkaan ennen lentoa ole hermostunut. Hän tietää, että lennon taustalla on valtava määrä maailman parasta avaruustekniikkaa.
Tieteen Kuvalehti haastatteli astronauttia, joka pian voi kutsua avaruutta kodikseen. Kysymykset käsittelivät huippumodernia avaruusalusta ja lentoa ISS-asemalle.
Mitä voit kertoa aluksesta, jolla lento tehdään?
”Dragon on moderni avaruusalus. Voisi sanoa, että verrattuna venäläiseen Sojuz TMA-18M:ään, jolla lensin viimeksi, ero on sama kuin vanhalla volkkarilla ja uudella Teslalla. Esimerkiksi istuimet on räätälöity kullekin astronautille, ja Dragonissa on paljon enemmän tilaa kuin Sojuzissa."
Dragon-avaruusalus on yhdysvaltalaisen SpaceX:n kehittämä osittain uudelleenkäytettävä avaruusalus, joka on suunniteltu Kansainväliselle avaruusasemalle meneville lennoille.
Andreas Mogensen
- Syntyi 2. marraskuuta 1976 Kööpenhaminassa. Vuodesta 2016 alkaen Mogensen on asunut Houstonissa Texasissa. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta.
- Koulutus: insinööri, avaruus- ja ilmailutekniikka, Imperial College London ja avaruustekniikan tohtori, Texasin yliopisto.
- Mogensen valittiin 8 400 hakijan joukosta vuonna 2009 yhdeksi Esan viidestä astronautista.
- Töissä Yhdysvaltojen avaruusjärjestössä Nasassa Euroopan avaruusjärjestön Esan edustajana.
- Mogensenista tuli 2. syyskuuta 2015 ensimmäinen tanskalainen avaruudessa, kun hän oli 10 vuorokautta Kansainvälisellä avaruusasemalla (ISS).
- Elokuun 25. päivänä 2023 Mogensen lähtee jälleen ISS-asemalle. Tällä kertaa hän viipyy siellä puoli vuotta.
Dragon lentää automaattisesti, joten jos kaikki sujuu SpaceX:n suunnitelmien mukaan, Mogensenin tehtävänä on vain valvoa järjestelmiä.
”Kaikki on toteutettu ohjelmistoilla, ja suurin osa laitteistosta on tietokoneiden ohjauksessa. Toisin sanoen myös fyysisiä painikkeita on vähemmän kuin aiemmissa avaruusaluksissa. Me voimme silti ottaa aluksen ohjauksen manuaalisesti haltuumme, jos jokin menee pieleen.”
Manuaalinen ohjaus tapahtuu Dragonin kosketusnäytöltä. Mogensenin avaruuspuvun käsineet on suunniteltu niin, että näyttö tottelee kosketusta, vaikka hänellä olisi avaruuspuku päällään.
70 metriä korkean SpaceX Falcon 9 -raketin nokassa istuu Andreas Mogensen. Hänen paikkansa on toisena vasemmalta – aivan aluksen kosketusnäyttöjen alapuolella.
Noin 8 metriä korkea avaruusalus sijaitsee 70 metriä korkean SpaceX Falcon 9 -raketin huipulla.
Falcon 9 -raketin tehtävänä on kuljettaa Dragon-kapseli avaruuteen. Raketin voimanlähteenä toimii yhdeksän moottoria, jotka käyttävät polttoaineena nestemäistä happea ja RP-1-rakettipolttoainetta.
”Falcon 9 -raketti koostuu kahdesta osasta. Alaosassa on moottorit ja polttoainesäiliö, yläosaan voidaan sijoittaa satelliitteja ja muita laitteita. Osat erkanevat toisistaan muutaman minuutin kuluttua laukaisun jälkeen. Alempi osa palaa takaisin ja laskeutuu Maahan, ylempi osa lähettää meidät kiertoradalle, irtoaa aluksesta noin 8 minuutin kuluttua ja palaa ilmakehässä”, Mogensen selittää.
Dragon-alus näyttää pieneltä verrattuna 70 metriä korkeaan SpaceX:n Falcon 9 -rakettiin, joka vie Dragonin Maan kiertoradalle. Kun Dragon irtoaa raketin toisesta vaiheesta 8 minuuttia laukaisun jälkeen, se jatkaa matkaa yksin.
Alus telakoituu avaruusasemaan
Kun Dragon-alus pääsee Maan kiertoradalle, sen pitää päästä ISS-aseman tuntumaan.
Alus ja asema saavuttavat toisensa 24 tunnin kuluessa. Sen jälkeen alus telakoituu avaruusasemaan.
Miten telakoituminen tapahtuu?
”Dragon telakoituu avaruusasemaan automaattisesti. Se hidastaa nopeutta rakettimoottoreilla ja sovitaa nopeuden ja lentoradan ISS-aseman rataan. Kun Dragon on tarpeeksi lähellä, se muuttaa rataansa hieman, jotta se on juuri oikeassa paikassa.”
Kun Dragon-salus lähestyy Kansainvälistä avaruusasemaa, sen ylempi kapseli avautuu, kun se lähestyy aseman telakoitumismekanimia.
Kun avaruusalus on 220 metrin päässä avaruusaseman telakoitumismekanismista, se aloittaa hitaan lähestymisen ja liikkuu vain muutaman senttimetrin sekunnissa.
”Telakoidumme PMA3-kohtaan. PMA3 on lyhenne sanoista Pressurised Mating Adapter, ja se on avaruusaseman telakointimekanismin ja painemoduulin välinen liitäntä. Kun Dragon-kapseli on kiinni avaruusasemassa, kapselin ja aseman ilmanpaine yhtenäistetään ja niiden välinen luukku avataan.”
Leijuva seikkailija
Mogensen on odottanut laukaisua Kennedyn avaruuskeskuksessa Floridassa viisi päivää.
Siellä hän tuntee viimeistä kertaa kuuteen kuukauteen, miten painovoima painaa hänet patjaan, kun hän menee nukkumaan.
Seuraavat 180 yötä hän leijuu sängyssään avaruusasemalla.
”Nukun makuuhuoneessa, mutta se on pikemminkin pikkuruinen vaatehuone. Seisoin tai makaan, avaruudessa sillä ei ole väliä."
Mogensen on innoissaan.
Hänen työnsä symboloi ihmiskunnan kollektiivista kaipuuta tutkia maailmankaikkeuden äärettömyyttä.
”Rakastan seikkailuja ja löytöretkiä. Siksi me olemme täällä. Löytääksemme uusia asioita ja tullaksemme viisaammiksi”, Mogensen toteaa.