Asteroidit toivat elämän ainekset maapallolle

Dna:n ranka saattoi syntyä avaruudessa. Sitten asteroidit kuljettivat yhdisteet Maahan – ja ehkä myös monille muille taivaankappaleille.

Dna:n ranka saattoi syntyä avaruudessa. Sitten asteroidit kuljettivat yhdisteet Maahan – ja ehkä myös monille muille taivaankappaleille.

Shutterstock

Alkuaine fosforilla on ratkaiseva osuus elämässä maapallolla.

Fosfori sisältyy solujen kalvorakenteisiin, pitää yllä solujen elintoimintoja ja muodostaa yhdessä deoksiriboosin kanssa dna:n rangan. Fosfori on välttämätöntä kaikille nyt tunnetuille elämänmuodoille.

Fosfori kelpaa elämän rakennuspalikaksi ainoastaan vesiliuokoisten yhdisteiden osana, kuten fosfaatteina ja fosforihappona. Ei ole kuitenkaan osattu selittää, mistä Maan vesiliukoiset fosforiyhdisteet ovat peräisin.

© Shutterstock

Elämä pohjautuu fosforiin

Ihmiskehossa on noin kilo fosforia muun muassa solukalvoissa ja perintöaineksessa.

  • Musta nuoli: Solukalvo koostuu fosforiyhdisteistä.
  • Punainen nuoli: Solun voimalat eli mitokondriot tuottavat runsasenergiaista ATP-yhdistettä, jossa on fosforia.
  • Sininen nuoli: Perintöainesta kromosomeissa ja dna-juosteissa pitävät koossa fosforiyhdisteet.

Elämän rakennuspalikat ovat muodostuneet myrkystä

Jokin aika sitten Havaijin yliopiston kemistiryhmä esitti todisteita sen teorian tueksi, että elämälle välttämättömät fosforiyhdisteet syntyivät avaruudessa ja päätyivät komeettojen ja asteroidien mukana maapallolle.

Asteroidit sisältävät fosfaania, joka on kaikille eliöille myrkyllinen fosforiyhdiste.

Siinä tapauksessa, että fosfaani voi muuttua avaruudessa esimerkiksi fosfaatiksi ja fosforihapoksi, on todennäköistä, että asteroidit ovat kuljettaneet näitä yhdisteitä maapallolle.

© Shutterstock & Ken Ikeda

Myrkky muuttuu elämää tuottavaksi aineeksi

Kemiallisessa kokeessa, jossa jäljiteltiin asteroidin pinnan lämpötilaa ja säteilyolosuhteita, saatiin selville, että dna:n rangan vaatima rakennusaine saattoi syntyä avaruudessa.

Testatakseen teoriaansa kemistit jäljittelivät asteroidin pinnalla vallitsevia olosuhteita ja lisäsivät koetilanteeseen fosfaania.

Kun molekyylit altistettiin painekammiossa sellaiselle elektronisäteilylle, jollaista esiintyy avaruudessa, atomien väliset sidokset katkesivat ja fosfori saattoi muodostaa muita yhdisteitä, kuten fosforihappoa.

Koetuloksestaan tutkijat päättelivät, että Maan elämän keskeinen ainesosa saattoi hyvinkin syntyä planeetan ulkopuolella.

Havainto auttaa ymmärtämään paremmin elämän alkuperää ja ilmentää sitä tosiasiaa, että elämälle välttämätöntä fosforia on monilla Auringon kiertolaisilla.