Andreas Mogensen lähetti postikortin Tieteen Kuvalehdelle: Katso tästä kuvat
Lauantaina 26. elokuuta astronautti Andreas Mogensen lähti Maasta SpaceX:n avaruusaluksella kohti ISS-asemaa. Nyt Mogensen on julkaissut muutaman kuvan, jotka hän on ottanut uudesta väliaikaisesta kodistaan.
Avaruusasema painaa noin 450 tonnia, liikkuu 28 000 kilometrin tuntinopeudella ja kiertää maapallon ympäri lähes 16 kertaa vuorokaudessa. Kirkkaalla säällä sen voi joskus nähdä yötaivaalla paljain silmin.
Lennettyään SpaceX:n Dragon-aluksella lähes 30 tuntia ja 19 kierrosta Maan ympäri Andreas Mogensen ja hänen kolme kollegaansa pääsivät Kansainväliselle avaruusasemalle (ISS) sunnuntaina 27. elokuuta kello 16.16.
Tanskalaisastronautti viettää seuraavat kuusi kuukautta lentävässä laboratoriossa ja hänen on sinä aikana määrä tehdä yli 200 koetta.
Mogensen on jo aiemmin kertonut Tieteen Kuvalehdelle, että hänen tehtävänsä on kuvata näköalakupoli Cupolasta jättisalamoita, jotka toisin kuin normaalit salamat suuntautuvat ukkopilvistä avaruuteen.
Cupolassa on seitsemän panoraamaikkunaa, joista avautuu loistava näköaa Maahan.
Mogensen on jo ehtinyt käydä ISS-aseman Cupolassa ja lähettänyt Tieteen Kuvalehden toimitukselle pari upeaa kuvaa näkymistä, joita Mogensen saa ihailla 400 kilometrin päässä Maasta.
Ensimmäisessä kuvassa on näkyy hienosti Maan muoto.
Siinä on mtös ISS-aseman 17 metriä pitkä Canadarm2-robottikäsivarti, jota astronautit voivat ohjata aseman sisältä käsin huoltoa, tarvikkeiden ja laitteiden siirtämistä ja jopa avaruuskävelyjä varten.
Ensimmäine kuva, jonka Andreas Mogensen otti Cupolan panoraamaikkunoiden läpi, osoittaa hyvin, miksi Maata kutsutaan siniseksi planeetaksi.
Kuvassa näkyy myös osa avaruusaseman aurinkopaneeleista, jotka voivat tuottaa riittävästi sähköä yli 40 kotitalouden tarpeisiin.
Kun aurinko paistaa asemaan, noin 60 prosenttia aurinkopaneelien tuottamasta sähköstä käytetään avaruusaseman akkujen lataamiseen.
Toinen Mogensenin lähettämä kuva antaa meille aavistuksen siitä, miltä tuntuu katsoa ikkunasta ulos maapallon ilmakehän termosfääriksi kutsuttuun kerrokseen.
Kuvassa ovat jälleen ISS:n robottikäsivarsi ja aurinkopaneelit, taustalla näkyy Maa.
Näkymä 400 kilometrin korkeudesta on hyvin erilainen kuin lentokoneista, jotka yleensä lentävät 10 kilometrin korkeudessa.
Syy siihen, että toinen puoli maapallosta on pimeä, on se, että siinä osassa oli yö.
Yöllä aurinko ei valaise maapalloa, jolloin osa planeetasta näyttää tummalta, kun sitä katsotaan avaruudesta.
Andreas Mogensen kuvaa ISS-aseman näköalakupolin ikkunoista Maata, Kuuta ja jättisalamoita. Näköalakupoli Cupola asennettiin ISS-asemaan vuonna 2020. Sen halkaisija on 1,5 metriä ja se on 1,5 metriä korkea.
Andreas Mogensen on jakanut kolme kuvaa myös Instagramissa. Niissä näkyvät muun muassa Eurooppa, Afrikka ja Gibralttarinsalmi.
On hyvin mahdollista, että Mogensen tekee ensimmäisen avaruuskävelynsä lähikuukausina.
Jos se onnistuu, saamme varmasti uskomattomia kuvia Mgensenin silhuetista avaruuden äärettömyydessä.
Mogensenin työpaikan voi myös bongata taivaalta.
Löydät tarkat ajat Nasan verkkosivuilta.