Etelänavalta näkyy alkuräjähdykseen asti

Heti alkuräjähdyksenjälkeen maailmankaikkeus laajeni valon nopeudella – tai oikeastaan vieläkin nopeammin. Ensimmäisinä sekunnin murto-osina kaikkeus paisui vauhdilla, jossa valo ei olisi ehtinyt lähtökuopistaan vielä minnekään.

Alkuräjähdys jätti jäljen

Teoria valoa nopeammasta laajenemisesta on tunnettu jo vuosia. Nyt se on ensimmäisen kerran pystytty todistamaan oikeaksi. Äärimmäisen raju laajeneminen jätti nimittäin jäljen, joka on yhä nykyään havaittavissa. Jälki näkyy kosmisessa taustasäteilyssä, jota tulee kaikista maailmankaikkeuden kolkista.

Kun maailmankaikkeuden massa laajeni niin nopeasti kiihtyvällä voimalla, ettei sellaista ole sen koommin nähty, syntyi niin sanottuja painovoima-aaltoja, jotka pyyhkäisivät vastasyntyneen kaikkeuden läpi. Painovoima-aallot saivat kaikkeuden vaihtamaan muotoaan useita kertoja, ja nämä muodonmuutokset polarisoivat säteilyn, joka värähteli eri suuntiin. Säteily on yhä nykyään olemassa kosmisena taustasäteilynä, ja sen erilaiset värähtelysuunnat on nyt havaittu Antarktiksessa toimivalla teleskoopilla.

Einstein ennusti painovoima-aaltojen olemassaolon

Havainnon ansiosta tutkijat pystyvät nyt näkemään maailmankaikkeuden varhaisimpiin hetkiin asti. Samalla on saatu ensimmäinen suora todiste painovoima-aalloista, joiden olemassaolon Albert Einstein ennusti teoreettisesti vuonna 1916. Vanha kunnon Albert on siis jälleen kerran osoittanut olleensa oikeassa.

Lue lisää maailmankaikkeuden alkuvaiheista Tieteen Kuvalehden numerosta 14/2014.