Jättiläisbakteeri kolikon vieressä

Yllätyslöytö: Jättiläisbakteerin näkee paljain silmin

Mangroverämeiköistä Guadeloupen saarelta löydetty bakteeri silmäripsen kokoinen eli 5 000 kertaa useimpia muita bakteereja suurempi. Se on muutenkin bakteeriksi erikoinen.

Mangroverämeiköistä Guadeloupen saarelta löydetty bakteeri silmäripsen kokoinen eli 5 000 kertaa useimpia muita bakteereja suurempi. Se on muutenkin bakteeriksi erikoinen.

Tomas Tyml

Ranskalle kuuluvalta Karibianmeren saarelta Guadaloupelta on löytynyt bakteerilaji, joka on lyönyt mikrobiologit ällikällä. Löydöstä kertoo tiedeaikakauslehti Science.

Mangroverämeikön pohjasta löydetty bakteerilaji on suunnilleen samanpituinen kuin ihmisen silmäripsi. Se myös muistuttaa pientä karvaa. Suurin tähän mennessä löydetty lajin edustaja on kaksi senttimetriä pitkä. Se on ainoa tunnettu bakteeri, jonka pystyy erottamaan paljaalla silmällä.

Useimpien tunnettujen bakteerien pituus on korkeintaan muutaman mikrometrin luokkaa. Mikrometri on senttimetrin kymmenestuhannesosa. Pisimmät tähän asti tunnetut bakteerit ovat olleet parinsadan mikrometrin pituisia. Sitä on myös pidetty suurempana mahdollisena kokona bakteerille.

Nyt löydetyn rämeikköbakteerin pituus on 20 000 mikrometriä.

"Se on tuhansia kertoja suurempi kuin tavalliset bakteerit. Sen löytäminen on kuin törmäisi äkkiä ihmiseen, joka on Mount Everestin kokoinen," kuvailee löytöä tutkinut Lawrence Berkeley National Laboratoryn meribiologi Jean-Marie Volland.

Jättiläisbakteeri

Äskettäin löydetty jättiläisbakteeri muistuttaa ohutta valkoista karvaa. Se on 5 000 kertaa suurempi kuin muut bakteerit.

© Jean-Marie Volland/Lawrence Berkeley National Laboratory

Ravinnoksi rikkiä

Nyt löydetty yksisoluinen eliö on reilut 5 000 kertaa suurempi kuin useimmat muut bakteerit. Se on saanut tieteellisen nimen Thiomargarita magnifica, joka tarkoittaa suurenmoista rikkihelmeä.

Thiomargarita magnifica on rikkibakteeri, joka käyttää ravinnokseen epäorgaanisia rikkiyhdisteitä ja hengittää happea tai nitraattia.

Jättiläisbakteeri elää rämeikössä lehtien, simpukoiden, pullojen ja muoviroskien pinnalla ja hapettaa veden sisältämää rikkiä rikkihapoksi.

Aluksi tutkijat eivät uskoneet löytöään bakteeriksi lainkaan vaan luulivat sitä aitotumaiseksi eliöksi. Muun muassa eläimet ja kasvit ovat aitotumaisia.

Kun löytöä tutkittiin elektronimikroskoopilla, kävi kuitenkin ilmi, että sillä ei ollut aitotumaisille tyypillisiä piirteitä, kuten selkeää tumaa ja aineenvaihdunnasta huolehtivia mitokondrioita.

filamentti bakteeri lähikuva

Elektronimikroskoopin kuvassa näkyy bakteerin rihman jakautuminen kapselimaisiin osiin. Kun bakteeri lisääntyy, osat irtoavat omille teilleen.

© Olivier Gros/Université des Antilles in Guadeloupe

Kovaa tekoa

Uudessa tuttavuudessa hämmästyttää muukin kuin koko.

Jättikokoisen yksisoluisen rakenne on yllättävän monimutkainen. Yleensä bakteereissa on yksi dna-rihma, mutta Thiomargarita magnifican dna on jakautunut satoihintuhansiin rihmoihin.

Thiomargarita magnifican dna ei myöskään leiju vapaasti solulimassa kuten bakteereilla yleensä, vaan rihmat ovat omissa kalvopaketeissaan. Bakteeri näyttääkin koostuvat useista osista, mikä ilmeisesti mahdollistaa sen kasvamisen jättimäisiin mittoihin.

Thiomargarita magnifica on myös kovaa tekoa. Tutkijat ovat käsitelleet bakteereja joukoissa, eivätkä ne ole siitä kärsineet.

Jättiläisbakteerin lisääntyminen on vielä hitusen hämärän peitossa.

Tunnetut bakteerit muodostavat normaalisti filamentteja eli rihmoja, joissa useita bakteereja on asettuneena pitkäksi ketjuksi. Thiomargarita magnifican filamentti on yksi suuri solu.

Vaaraton ihmiselle

Toistaiseksi Thiomargarita magnificaa ei ole onnistuttu kasvattamaan laboratoriossa, vaan tutkittavat yksilöt pitää käydä poimimassa rämeiköstä.

Vaikka koko voi säikäyttää maallikon, ei ole syytä huoleen. Thiomargarita magnificasta ei ole vaaraa ihmisille.