Muovin kierrätys

Viisi jäteluuloa: ”Kierrätys ei kannata”

Viedäänkö vaaralliset jätteemme kehitysmaihin? Onko kierrätys kannattavaa? Tutkijat osaavat vastata!

Viedäänkö vaaralliset jätteemme kehitysmaihin? Onko kierrätys kannattavaa? Tutkijat osaavat vastata!

Shutterstock

”Kierrätys huonontaa laatua”

Muovin lajittelua

Suurin osa alumiinista ja raudasta saadaan talteen, koska metallijätteet lajitellaan tarkasti tiheyden tai sulamislämpötilan mukaan.

© Shutterstock

Tuomio: Osaksi totta.

Kaikkia materiaaleja ei ole helppo käyttää uudelleen.

Koska sellaiset alkuaineet kuin alumiini ja rauta voidaan lajitella tarkasti tiheyden tai sulamislämpötilan mukaan, ne on mahdollista kierrättää lähes sataprosenttisesti.

Esimerkiksi kaikesta tuotetusta alumiinista on yhä käytössä 75 prosenttia. Myös lasia voidaan hyödyntää kerta toisensa jälkeen ilman suuria laatuongelmia.

Monet muut jätteeksi luokitellut materiaalit joudutaan muuttamaan kierrätettäessä vähemmän arvokkaiksi tai huonolaatuisemmiksi aineiksi. Tästä käytetään englanninkielistä nimitystä downcycling.

Muun muassa paperin laatu muuttuu, kun sitä käytetään uudelleen. Ominaisuuksiin vaikuttavat massakuidut lyhenevät, ohenevat ja menettävät jäykkyyttään.

Kierrätysmassa kelpaa keskimäärin seitsemännen käyttökerran jälkeen enää vain pahvin raaka-aineeksi.

”Vaarallista jätettä viedään köyhiin maihin”

Romulaiva

Rikkaiden maiden romua, kuten käytöstä poistettuja laivoja, viedään kehitysmaihin. Bangladeshissa romutettavat laivat tyydyttävät noin viidesosan teräksen tarpeesta.

© Shutterstock

Tuomio: Osaksi totta.

Kansainvälisessä jätebisneksessä liikkuvat miljardit eurot. Jätteitä viedään enimmäkseen rikkaista maista köyhempiin maihin. Itä-Aasian ja Afrikan kaatopaikoille on rahdattu runsaasti lännestä ympäristölle haitallisia, vaarallisia ja myrkyllisiä jätteitä.

Kiina ilmoitti vuonna 2018 lopettavansa muun muassa sekamuovijätteen vastaanottamisen. Kiinaan saa kuitenkin yhä viedä vähintään 99,5-prosenttisesti lajiteltua ja siten oikeasti kierrätykseen sopivaa muovijätettä.

Uudet kansainväliset sopimukset ovat rajoittaneet vuodesta 2021 lähtien rikkaiden maiden jätevientiä köyhempiin maihin.

Jätebisneksellä ja mm. laivojen romutuksella on silti yhä suuri taloudellinen merkitys vastaanottajamaille.

Laivojen romuttaminen on vaarallista työtä.

Monet käytöstä poistetut laivat romutetaan Bangladeshissa ja Intiassa. Toinen maa tyydyttää 20 ja toinen 10 prosenttia teräksen tarpeesta romutettavilla laivoilla.

”Kierrätys ei kannata”

Kaivos

Litiumin erottaminen malmista vaatii valtavasti vettä. Kun maasta pumpataan pohjavettä, esiintymän pinta laskee. Seurauksena voi olla aavikoitumisen kiihtyminen.

© Shutterstock

Tuomio: Tarua.

Kierrättäminen on yleensä taloudellisestikin järkevää.

Varsinkin metallien kierrätys on voitollista liiketoimintaa, sillä niitä on helppo lajitella ja käsitellä. Alumiini on erinomainen esimerkki. Uudelleen käyttäminen vaatii vain 5 prosenttia siitä energiamäärästä, joka tarvitaan neitseellisen raaka-aineen hankintaan.

Lisäksi ympäristö hyötyy kierrätyksestä. Laskelmien mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa lasinkierrätysprosentin nosto 33:sta 50:een pienentäisi hiilidioksidipäästöjä 300 000 polttomoottoriauton päästöjen verran.

Uudelleen käyttämisellä voidaan tavoitella myös toisenlaista säästöä. Kierrätys on yksi keino parantaa luonnonvarojen riittävyyttä. Esimerkiksi harvinaisten alkuaineiden, kuten neodyymin ja praseodyymin, esiintymiä halutaan säästää jälkipolville. Harvinaisia maametalleja tarvitaan muun muassa elektroniikassa.

Kierrättämällä on mahdollista vähentää luontoa turmelevan, saastuttavan ja energiaintensiivisen kaivostoiminnan tarvetta.

Esimerkiksi puhelinten ja sähköautojen litiumioniakuissa käytettävän litiumin tuottaminen vaatii valtavasti vettä.

”Jäte olisi fiksuinta muuttaa energiaksi”

Kauha, jossa multaa

Biohiili koostuu 65-prosenttisesti hiilestä ja sopii maanparannukseen. Biohiileen varastoituu paljon hiilidioksidia, joka muuten vapautuisi ilmakehään.

© Shutterstock

Tuomio: Enimmäkseen tarua.

Useimmat kotitalousjätteet on parempi käyttää uudelleen kuin polttaa.

Noin 90 prosenttia kuivajätteestä, kuten lasista, metallista, paperista ja muovista, voidaan kierrättää, jos ne lajitellaan ja käsitellään oikein.

Biojätteet, kuten ruoantähteet, kelpaavat myös energiantuotantoon. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi biokaasulaitoksissa. 12 kilosta biojätettä saadaan suunnilleen saman verran energiaa kuin litrasta raakaöljyä.

Hydrotermiseksi nesteytykseksi kutsutulla menetelmällä tuotetaan hetkessä polttoainetta, jonka syntyminen kestää normaalisti miljoonia vuosia.

© Ken Ikeda Madsen

1. Biomassa kuumennetaan

Märkä biomassa, kuten puhdistamoliete tai biojäte, kuumennetaan 350-asteiseksi ja altistetaan 250-kertaiselle ilmanpaineelle muutamaksi minuutiksi. Vesi, kaasu ja kuiva-aine erottuvat.

© Ken Ikeda Madsen

2. Vety puhdistaa raakaöljyn

Aines käsitellään vedyllä, joka reagoi hapen, typen ja rikin kanssa. Syntyy raakaöljyä, joka ei juuri eroa ominaisuuksiltaan maaöljystä.

© Ken Ikeda Madsen

3. Lämpö lajittelee laadut

Raakaöljyä lämmitetään, sillä eri aineet erottuvat eri lämpötiloissa. Bensiiniä syntyy 65 asteessa, lentokonepetrolia 200 asteessa ja dieseliä ja polttoöljyä 290 asteessa.

Kuivatislausta voidaan käyttää melkein kaikkiin materiaaleihin, jotka sisältävät orgaanisia yhdisteitä – vanhoja autonrenkaita myöten.

Kuivatislausta varten jäte ensin kuivataan ja jauhetaan ja sitten kuumennetaan hetkellisesti 400–800 asteen lämpötilaan.

Tuloksena on paitsi biokaasua ja -öljyä myös biohiileksi kutsuttua mustaa jauhetta, joka koostuu vähintään 65-prosenttisesti hiilestä.

Biohiili sopii maanparannukseen. Biomassasta keinotekoisesti tuotettuun hiileen varastoituu runsaasti hiilidioksidia, joka muuten päätyisi ilmakehään. Biohiilen avulla voidaan neutraloida noin 12 prosenttia vuotuisista hiilidioksidipäästöistä.

”Muoveja on vaikea lajitella”

Mikromuovia

Mikromuovilla tarkoitetaan muovihiukkasia, joiden läpimitta on alle 5 millimetriä. Suuri osa niistä on niin pieniä, ettei niitä voi erottaa paljain silmin.

© Shutterstock

Tuomio: Totta.

Muovien lajitteleminen on vaativa tehtävä. Siksi ei edes kymmenesosaa kaikesta tähän mennessä tuotetusta muovista ole käytetty uudelleen.

Loput 91 prosenttia on joko poltettu (12 prosenttia) tai viety kaatopaikalle tai luontoon (79 prosenttia). Muovi hajoaa hitaasti pienemmiksi kappaleiksi ja muuttuu mikromuoviksi kutsutuiksi hiukkasiksi.

Mitä pienempiä muruset ovat, sitä vaarallisempia ne ovat. Mikromuovia päätyy ravintoverkon alatasolla oleviin eläimiin.

On suunniteltu robotti, joka pystyy lämpösäteilyn ja paineilman avulla lajittelemaan jätettä.

Muovin kierrätys
© Ken Ikeda Madsen

1. Muovi pilkotaan

Kotitalouksien lajittelematon muovijäte rikotaan kappaleiksi. Ne levitetään hihnalle, joka liikkuu noin 10 kilometrin tuntinopeudella.

Muovin kierrätys
© Ken Ikeda Madsen

2. Säteet osuvat jätteisiin

Muovinkappaleisiin kohdistetaan lähi-infrapunasäteitä. Erilaiset muovit taittavat säteitä eri tavalla, ja kone kykenee erottelemaan eri laadut erojen perusteella.

Muovin kierrätys
© Ken Ikeda Madsen

3. Ilma-ase ampuu

Eri muovilaatuja koskevat tiedot välittyvät hihnan päässä oleviin ilma-aseisiin. Ne ampuvat kappaleita sen mukaan, ovatko ne tyypiltään esimerkiksi polyeteeniä (PP) tai polystyreeniä (PS).

Kun muut eläimet syövät eliöitä, joissa on muovia, vieraita aineita alkaa kertyä ravintoverkkoon. Näin muovia voi päätyä myös ihmisten ruokaan. Maaliskuussa 2022 uutisoitiin, että mikromuovia oli löydetty ensimmäisen kerran ihmisen keuhkokudoksesta.

Muovin uudelleen käyttämistä hankaloittaa se, että sen seitsemällä päätyypillä on erilaiset kemialliset ominaisuudet. Esimerkiksi limsapullot ovat yleensä polyeteenitereftalaattia (PET) ja muovikassit pienitiheyksistä polyeteeniä (PE-LD).

Eri tyypit – ja myös värit – pitää eritellä, ennen kuin muovijätteistä voidaan tehdä pellettejä, joita teollisuus käyttää uusioraaka-aineena.