Milloin tulen sytyttäminen takkaan aiheuttaa vähiten haittaa?
En haluaisi palella, mutta en myöskään häiritä naapureitani savulla. Ovatko jotkin säätyypit parempia kuin toiset, kun haluan sytyttää tulen?
Tulen sytyttäminen takkaan haittaa vähiten silloin, kun talvisää on leuto ja tuulinen. Tämä säätyppi luo nimittäin ilmakehään paksun rajakerroksen.
Rajakerrosta kutsutaan myös sekoituskerrokseksi, koska se tarkoittaa sitä määrää ilmaa, johon maanpinnalta nousevat hiukkaset nopeasti sekoittuvat. Paksussa sekoituskerroksessa ilma on pyörteisempää, minkä vuoksi tuuli ei puhalla vain vaakasuoraan vaan myös pystysuoraan ylös ja alas.
Kylmä ja tyyni sää kerää hiukkasia
Mitä paksumpi sekoituskerros on, sitä suurempaan ilmamäärään polttamisesta nousevat haitalliset hiukkaset sekoittuvat. Nopea sekoittuminen suureen ilmamäärään tuottaa alhaisemman hiukkaspitoisuuden ja vähemmän haittaa naapurille.
Sekoituskerroksen paksuus vaihtelee paikan, vuodenajan ja päivän mukaan. Tuulisena kesäpäivänä sen yläraja voi olla usean kilometrin korkeudessa mutta tyynenä talvipäivänä vain 100 metriä maanpinnan yläpuolella.
Yleensä tietysti tulisijaa käytetään eniten kylmällä ja tyynellä säällä. Kylmä ja tyyni sää ei siis vain lisää tulisijan käytön tarvetta, vaan juuri silloin naapuri kärsii eniten savupiipustasi nousevasta savusta.
Käänteiset lämpökerrokset vangitsevat savun
1. Lämpötilan lasku lisää sekoittumista
Normaalisti ilmakehä on lämpimin lähinnä maanpintaa ja kylmempi korkeammalla, mikä saa ilman nousemaan ylöspäin. Nousu aiheuttaa sekoittumisen, joka vetää esimerkiksi savun ylös.
2. Säteily tekee ilmassa kuperkeikan
Talvinen korkeapaine ja pilvetön taivas voivat kääntää ilmakehän lämpösuhteet, kun Auringon lämmittämästä maanpinnasta nouseva lämpö säteilee esteettä avaruuteen. Se viilentää pintaa ja sitä koskettavaa ilmaa.
3. Savu törmää kanteen
Käänteisiä lämpötilaolosuhteita kutsutaan lämpötilainversioksi. Ilmiö luo ilmakehään eräänlaisen kannen, jonka alle savu jää loukkuun ja tiivistyy lähelle maanpintaa.