Maapallo hukkuu muoviin
Muovintuotanto kasvaa vuosi vuodelta. Neljä kiloa viidestä päätyy muualle kuin kierrätykseen tai uudelleenkäyttöön – joko kaatopaikalle tai luontoon.
Liha pakataan muoviin ja kahvimuki peitetään muovikannella. Muovia on liki kaikissa huonekaluissakin. Muovi on käytännöllinen ja edullinen materiaali mutta myös ongelmallinen, koska se hajoaa niin hitaasti.
Muovin massatuotanto käynnistyi 1950-luvun alkuvuosina, ja vuosituotanto on siitä pitäen kasvanut joka vuosi.
Tutkijat osoittavat kautta aikojen ensimmäisessä maailman kokonaismuovintuotantoa, -käyttöä ja -hävittämistä koskevassa tutkimuksessa, että sitä on ehditty valmistaa kaikkiaan suunnilleen 8,3 miljardia tonnia.
70 vuotta vanhaa muovia luonnossa
Vain 9 prosenttia tuosta kokonaismäärästä on kierrätetty ja 12 prosenttia hajonnut, mutta valtaosa – 79 prosenttia eli 6,5 miljardia tonnia - on yhä jossain päin maapalloa.
Siitä riittää jokaiselle nykyisin elävälle ihmiselle 900 kilogrammaa.
Muovi on teräksen ja sementin jälkeen maailman eniten valmistettu materiaali. Terästä ja sementtiä käytetään lähinnä rakentamisessa mutta muovia pakkauksissa, ja se muuttuu lähes heti avaamisen jälkeen jätteeksi.
Jotain täytyy tehdä
Ja luvut sen kuin kasvavat. Tutkijat arvioivat, että vuonna 2050 syntyy 12 miljardia tonnia muovijätettä, mikäli kierrätykseen tai biohajoavuuteen ei panosteta toden teolla.
Tutkijat korostavat, että tarkoitus ei ole luopua muovin käytöstä tyystin. On kuitenkin tärkeää harkita sen käyttöä tarkkaan varsinkin niissä tapauksissa, joissa tarjolla on kierrätyskelpoinen tai biohajoava vaihtoehto.