Mikroskooppisia muovihiukkasia on pöytäsuolassa, pölyssä, ilmassa, äyriäisissä, hanavedessä ja jopa 90 prosentissa pullovettä.
Muovihiukkasia on kaikkialla, ja syömme, juomme ja hengitämme niitä joka päivä suuria määriä. Vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan yksi henkilö voi saada sitä jopa 100 000 hiukkasta vuodessa.
Mikromuovin terveydellistä vaikutusta ei ole vielä tutkittu kovin paljon, eikä siitä vallitse selkeää yksimielisyyttä. Jotakin siitä voidaan silti jo sanoa.
Muovi imee myrkkyjä kuin sieni
Muovi ei itsessään ole helposti reagoiva aine, joten se ei vaikuta kehon kudoksiin. Muovituotteita valmistettaessa muoviin kuitenkin lisätään usein kemikaaleja, jotka vaikuttavat esimerkiksi massan väriin, kimmoisuuteen ja lämmönkestävyyteen.
Lisäksi muovi käyttäytyy meressä kuin sieni, joka imee itseensä raskasmetalleja ja muita saasteita. Myrkylliset aineet kertyvät mikromuoviin pitoisuuksina, jotka ovat jopa 1 000 000 kertaa niin suuria kuin ympäröivän veden pitoisuudet.
Kuuntele, miksi mikromuovin terveysvaikutuksia on vaikea mitata:
Mikromuovi voi toisin sanoen imeä itseensä eliöille vaarallisia aineita. Eläimillä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että jotkin muovityypit voivat kulkeutua hengitysteiden tai suoliston kautta vereen ja imusuonistoon, mistä niitä voi kerääntyä elimiin ja lihaskudokseen.
Tutkijoita huolestuttaakin tapa, jolla hiukkasia voi kertyä elimistööön, missä ne saattavat aiheuttaa tulehduksia tai vapauttaa hitaasti myrkyllisiä aineita kehoon.
Yhdessä tutkimuksessa on todettu, että mikromuovin kanssa kosketuksiin joutuneet immuunisolut elävät vain kolmanneksen siitä ajasta, minkä muut immuunisolut.
Tutkimusta aiheesta on silti tehty vasta vähän, eivätkä tutkijat pysty vielä varmuudella sanomaan, onko mikromuovi vaarallista ihmisen elimistölle. Toistaiseksi sitä ei voida sulkea poiskaan, koska mikromuovi voi edellä kuvatulla tavalla kuljettaa mukanaan myrkyllisiä aineita ja ne taas voivat ajan mittaan kertyä eliöihin.
Mikromuovin määrä luonnossa näytttää vain kasvavan ainakin vuoteen 2030 asti, johon mennessä muovintuotannon arvellaan lisääntyvän 40 prosentilla. Kehitys sai viime vuonna WHO:n vaatimaan lisää tutkimusta aiheesta.