Sota saastuttaa monella tavalla. Satelliittikuvat Ukrainan sodasta ovat paljastaneet esimerkiksi, että ilmaiskut muun muassa Lvivin, Odessan ja Myrhorodin öljyvarastoihin ja -jalostamoihin ovat aiheuttaneet rajuja tulipaloja, joissa on muodostunut runsaasti myrkyllistä savua.
Raporttien mukaan saasteita on päässyt ympäristöön myös kemiantehtaista ja Tšernihivin vaurioituneesta ammoniakinsiirtoputkesta.
Hallitsemattomat maastopalot riehuivat Tšernobylin ydinvoimalan lähistöllä maaliskuussa 2022, joten on mahdollista, että sieltä on levinnyt radioaktiivisia aineita, kuten cesium-137:ää ja strontium-90:tä.
Saastutus voi olla tarkoituksellista
Saastekuorma on erityisen suuri silloin, kun käytetään kemiallisia aseita. Vaikka niitä ei saa enää valmistaa, varastoida eikä käyttää, sotatoimialueilta on löydetty todisteita taistelukaasujen käytöstä. Niihin kuuluvat vaikkapa sinappikaasu ja hermokaasu sariini.
Kemiallisista aseista raportoitiin esimerkiksi 1980-luvulla käydyn Irakin–Iranin sodan aikana.
Kemialliset aseet tappoivat jopa 10 000 ihmistä, ja on todettu, että 56 000 iranilaista kärsii yhä altistumisen seurauksista, kuten parantumattomista haavoista, sarveiskalvovaurioista ja syövästä.
Armeijat sikailevat
Sotakalusto kulkee ja toimii enimmäkseen fossiilisilla polttoaineilla. Maa-, vesi- ja ilmakulkuneuvot aiheuttavatkin suuret hiilidioksidipäästöt.
Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan Yhdysvaltojen asevoimien hiilidioksidipäästöt olivat 23 367 000 tonnia vuonna 2017. Laskelman teki neljän tutkijan ryhmä, jota johti Oliver Belcher englantilaisesta Durhamin yliopistosta.
Yhdysvaltojen asevoimat työllistää 1,5 miljoonaa henkilöä. Hiilidioksidipäästöt ovat siten 16,5 tonnia työntekijää kohti. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on kymmenen tonnin paikkeilla.
Jos Yhdysvaltojen armeija olisi valtio, sen edellä olisi kasvihuonekaasupäästötilastoissa vain 46 maata.
