Ilotulituksen aikana ja sen jälkeen ilmassa voi todellakin leijailla savua, joka haisee pahalta ja kirvelee silmiä.
Koska ongelma on paikallinen, ilotulitusta ei yleensä pidetä merkittävänä saastelähteenä. Ympäristöhaitat jäävät vähäisiksi etenkin silloin, kun ilotulitus kestää vain lyhyen aikaa ja ilotulitteiden määrä on pieni.
Ilotulitus levittää raskasmetalleja
Ilotulitteiden palamisreaktiossa syntyvä savu ei vahingoita esimerkiksi maapalloa ympäröivää otsonikerrosta. Sen sijaan siinä esiintyy erilaisia kemiallisia yhdisteitä, kuten natrium-, barium-, kupari-, alumiini-, titaani- ja strontiumyhdisteitä.
Ilotulitteissa on myös lyijyä, elohopeaa ja kadmiumia. Niiden – kuten muidenkin aineiden – tehtävänä on tuottaa ilotulitukseen eri värejä.
Pahimmassa tapauksessa näiden kemiallisten yhdisteiden pikku hiukkaset voivat väliaikaisesti saastuttaa ilmaa, etenkin, jos samaan aikaan ammutaan paljon raketteja.
Atmospheric Environment -lehdessä julkaistu tutkimus viittaa esimerkiksi siihen, että Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivänä ilmassa on havaittu selvä nousu PM2,5 -pienhiukkaspitoisuuksissa.
🔎 MIKROHIUKKASET: Vain 1/24 ihmishiuksen paksuudesta – ja vaarallisia:
PM2,5-hiukkaset ovat läpimitaltaan vain 0,0025 millimetriä – eli 2,5 mikrometriä. Ihmisen hiuksen läpimitta on niihin verrattuna vähintään 20-kertainen. Hienot hiukkaset eivät juuri jää nenään, vaan ne voivat päästä keuhkoihin asti.
Käsite PM2,5 tarkoittaa hiukkasia, joiden läpimitta on alle 2,5 mikrometriä. Ne ovat esimerkiksi pakokaasuhiukkasia tai äärimmäisen pieniä metallin palasia.
Pienhiukkaset ovat vaarallisia ihmisten terveydelle, koska ne voivat tunkeutua syvälle keuhkoihin. Siellä ne ärsyttävät ja vaurioittavat pieniä keuhkorakkuloita, joiden kautta yleensä happi siirtyy verenkiertoon. Toisin sanoen ne voivat häiritä keuhkojen normaalia toimintaa.
Myös vastaavat tutkimukset muun muassa Alankomaista ja Kolumbiasta osoittavat, että suurten kaupunkien ilman saasteisuus pahenee uudenvuoden aattona.
Jo muutama päivä uudenvuoden juhlinnan jälkeen rakettien tuottama hiukkassaaste näyttää kuitenkin jälleen hävinneen.
Moni maa säätelee ilotulituksia
Ilman hetkellisen saastumisen lisäksi myös raskasmetallien laskeumat voivat aiheuttaa ongelmia.
Tukholmassa, missä Vesifestivaalin (Vattenfestival) aikana aiemmin viiden päivän kuluessa ammuttiin ilmaan yhdeksän tonnia ilotulitteita, ilotulitteista peräisin ollut raskasmetallien laskeuma muodosti laskelmien mukaan lähes prosentin kaupungin koko vuotuisesta laskeumasta.
Toiset tutkimukset viittaavat siihen, että rakettien raskasmetallit voivat saastuttaa järviä ja jokia.
Koska rakettien ampuminen lisäksi aiheuttaa meluhaittaa ja vuosittain monia tapaturmia, ovat monet maat päättäneet rajoittaa värillisen ruudin käyttöä.
Viime vuonna esimerkiksi Ruotsissa määrättiin, että uudenvuodenrakettien ampumiseen pitää hankkia kunnalta erityinen lupa. Ja New Delhissä Intiassa päätettiin tänä vuonna kieltää tykinlaukaukset, jotta Diwali-valojuhlan aikana voidaan paremmin rajoittaa ilman saastumista.