atombombe, prøvesprængninger, radioaktivitet, honning, usa

Hunaja säteilee vieläkin ydinkokeiden jäljiltä

Yhdysvalloissa tuotettu hunaja sisältää yhä radioaktiivisia aineita, jotka ovat peräisin 53 vuoden takaisista ydinräjäytyksistä.

Yhdysvalloissa tuotettu hunaja sisältää yhä radioaktiivisia aineita, jotka ovat peräisin 53 vuoden takaisista ydinräjäytyksistä.

Shutterstock

Kun mehiläiset keräävät mettä Yhdysvalloissa, ne vievät pesäänsä mikroskooppisia määriä radioaktiivista saastetta.

Asia kävi ilmi tutkittaessa yhdysvaltalaista hunajaa.

Tutkimukset paljastivat, että Pohjois-Amerikan kasvit kierrättävät cesiumin radioaktiivista isotooppia 137, joka muistuttaa välttämätöntä alkuainetta, natriumia.

Satoja räjäytyskokeita

Radioaktiivinen saaste on ilmeisesti peräisin USA:n ydinasetesteistä, joita tehtiin vuosien 1945 ja 1968 välillä Nevadassa ja New Mexicossa.

Ei kuitenkaan voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että osa radioaktiivisesta cesiumista juontuu ilmakehässä Tyynellämerellä tai Neuvostoliitossa tehdyistä ydinkokeista, sillä niiden laskeuma levisi ympäri maapalloa.

Saaste kertyy meteen

Radioaktiivisia hiukkasia esiintyy monissa elintarvikkeissa, mutta erityisen runsaasti niitä löytyy hunajasta.

Cesium muistuttaa ominaisuuksiltaan natriumia, jota kasvit tarvitsevat aineenvaihdunnassaan. Siksi kasvit imevät itseensä radioaktiivista isotooppia, jos natriumia on kasvupaikalla niukasti.

Radioaktiivinen saaste kertyy kasvien meteen ja päätyy sitä kautta pesiin, joissa mehiläiset tekevät siitä hunajaa.

Uhka mehiläisille

Hunajassa nykyään esiintyviä cesium-137-pitoisuuksia ei pidetä ihmisille haitallisina, muttei tiedetä varmasti, ylittyikö turvallisen saannin yläraja, kun ydinkokeista oli kulunut vain vähän aikaa.

Lisäksi on arveltu, että ydinräjäytyksillä on ollut osuus maailmanlaajuisessa mehiläisten ja muiden pölyttäjien määrän pienenemisessä.