Britit tekevät hiilidioksidista ja perunankuorista lannoitetta

Uusi vihreä teknologia muuntaa sipsitehtaan perunankuoret olutpanimon hiilidioksidiin sekoitettuna kestävän kehityksen mukaiseksi lannoitteeksi.

Uusi vihreä teknologia muuntaa sipsitehtaan perunankuoret olutpanimon hiilidioksidiin sekoitettuna kestävän kehityksen mukaiseksi lannoitteeksi.

Shutterstock

Brittiläinen välipalojen valmistaja Walkers aikoo vähentää tuotantonsa hiilidioksidipäästöjä 70 prosenttia kierrättämällä sipsejä ja olutta.

Brittiläinen start-up-yritys CCm on kehittänyt teknologian, jonka avulla on mahdollista kerätä hiilidioksidi panimoista ja sitoa se perunalastujen tuotannossa yli jääneistä perunankuorista tehtävään lannoitteeseen. Lannoitetta käytetään tulevaisuudessa perunoiden kasvattamiseen, ja näin sipseistä saadaan entistä ympäristöystävällisempiä.

Hankkeella voidaan vähentää hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjä ja samalla tehostaa kiertotaloutta.

Bakteerit ahmivat perunan jätteitä

Walkers on aiemmin asentanut tuotantolaitoksiinsa niin sanotun metaanisointijärjestelmän, joka vapauttaa ympäristöystävällistä energiaa sipsien uppopaistamiseen. Perunankuorilannoite perustuu tähän järjestelmään.

Metaanisoinnissa bakteereja ruokitaan perunankuorilla vähähappisessa ympäristössä, minkä jälkeen bakteerit muodostavat metaanipitoista biokaasua. Sitä polttamalla taas voidaan tuottaa sähköä.

Prosessista jää jäljelle taikinamaista perunamassaa, ja tätä jäännöstä Walkers nyt aikoo käyttää lannoittamiseen.

Perunamassa sekoitetaan hiilidioksidiin, joka on läheisissä panimoissa kerätty talteen oluen käymisprosessista. Näin kierrätetään hiilidioksidi, joka rikastaa lannoitetta ja sitoutuu maahan, missä se taas tehostaa viljelykasvien kasvamista.

Kolme tärkeää ainesosaa

Tärkeimmät kierrätyslannoitteen sisältämät aineet ovat perunamassa, ammonium ja hiilidioksidi. Kuitupitoiset perunan jäännökset peitetään ammoniumilla, joka myös on peräisin kestävän kehityksen mukaisesta lähteestä, nimittäin ruokajätteestä.

Ammoniumissa on se etu, että se pystyy absorboimaan ja sitomaan hiilidioksidia. Hiilidioksidilla puolestaan on se etu, että se vakauttaa ammoniumyhdisteitä niin, että ne voidaan muuntaa käyttökelpoisempaan muotoon ja niitä voidaan lisätä esimerkiksi typpeen ja potaskaan eli kaliumkarbonaattiin, jotka molemmat ovat keinolannoitteiden tärkeitä ainesosia.

🎬 Katso, miten keksijät selvittävät menetelmäänsä:

Walkers arvelee voivansa käyttää perunalannoitetta seuraavien vuosien perunasadon kasvattamisessa, ja Britanniassa ratkaisua kiitetään hyvänä esimerkkinä ympäristöystävällisestä toimenpiteestä, jonka päämääränä on sitoa ja kierrättää hiilidioksidia.

Samalla hanke osoittaa, että Walkersin kaltaiset yritykset yhä enemmän kiinnittävät huomiota kiertotalouden etuihin. Käyttämällä uudelleen aineita, jotka muuten olisivat pelkkää jätettä, voidaan sekä suojella ilmastoa että kasvattaa omia rahavaroja.