Maanantaina päättyneessä YK:n luontokokouksessa päästiin yhteisymmärrykseen historiallisesta sopimuksesta.
"Sopimus on hyväksytty", totesi kokouksen puheenjohtaja, Kiinan ympäristöministeri Huang Runqiu pikkutunneille venyneen kokouksen lopuksi Montrealissa maanantaina.
Sanoja seurasi suosionosoitusten vyöry.
Sopimuksessa kokouksen osanottajamaat sitoutuivat pysäyttämään vuosikymmeniä kestäneen eläin- ja kasvilajien ja ekosysteemien tuhon.
Kongo vastusti
Sopimus hyväksyttiin huolimatta Kongon demokraattisen tasavallan vastustuksesta.
Kokouksen kiinalainen puheenjohtaja julisti sopimuksen hyväksytyksi, vaikka Kongon demokraattisen tasavallan edustaja oli ilmoittanut, että hänen maansa ei voi tukea sopimusta. Sopimus on ratkaiseva tärkeä, jotta voidaan saada kokoon rahoitus luonnon monimuotoisuuden pelastamiseen kehitysmaissa.
Jäljellä olevan luonnon monimuotoisuuden kannalta juuri kehitysmaat ovat avainasemassa.
Sopimuksessa määrätään, että vuodesta 2030 lähtien kehitysmaiden luonnon suojeluun käytetään 30 miljardia dollaria eli suunnilleen yhtä paljon euroja vuodessa. Lisäksi sopimuksessa kehotetaan käyttämään luontokadon pysäyttämiseen 20 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2025.
Luonnon Pariisin sopimus
Nykyisin luonnonsuojeluun käytetään noin 10 miljardia dollaria vuodessa.
YK:n luontokokouksen tavoitteena oli sopia toimintaohjelmasta, jolla maapallon luonnon monimuotoisuus turvataan. Sitä on kuvailtu Pariisin ilmastosopimuksen tapaiseksi saavutukseksi.
Montrealissa Kanadassa pidettyyn kokoukseen osallistui edustajia 196 maasta.
Sopimuksen pohjaesitys esiteltiin sunnuntaina. Sen mukaan tavoitteena on, että 30 prosenttia maapallon maa-, sisävesi- ja merialueista suojellaan vuoteen 2030 mennessä.
Nyt maa-alueista on suojeltu 17 prosenttia ja meristä 10 prosenttia.
"Yhtä mittavia tavoitteita luonnon suojelemiseksi ei ole asetettu koskaan aikaisemmin”, sanoo Campaign for Nature -ympäristöjärjestön johtaja Brian O'Donnell.
Kompromissi
Sopimustekstissä maita kehotetaan ”varmistamaan ja mahdollistamaan”, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 30 prosenttia meri-, sisävesi- ja maa-alueista on suojeltu ja että suojelua valvotaan.
Sopimuksen sanamuoto on kompromissi, jota on työstetty Kiinan johdolla. Kokous oli alun perin tarkoitus pitää Kiinassa, mutta Kiinan koronatilanteen takia se siirrettiin Kanadaan. Kiina kuitenkin toimi puheenjohtajamaana.
Sopimuksessa mainitaan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeudet omiin asuinalueisiinsa, joita he ovat käyttäneet sukupolvien ajan. Tämä oli myös monien kansalaisjärjestöjen vaatimus.
Saasteet ja luonnonympäristöjen tuhoutuminen ovat ajaneet noin miljoona kasvi- ja eläinlajia sukupuuton partaalle, tutkijat varoittavat.
Sudan, viimeinen urospuolinen zairenleveähuulisarvikuono, kuoli 2018. Sen dna:ta on pakastettu, ja tutkijat toivovat, että näytteiden avulla laji saadaan herätettyä henkiin.
Lue myös:
YK:n pääsihteeri António Guterres käytti kovia sanoja kokouksen avajaispuheessaan viime viikolla. Hän totesi, että ihmiskunnasta on ollut joukkotuhoase.
Hän kehotti kaikkia kokouksen osanottajia solmimaan rauhansopimuksen luonnon kanssa.