Luolatutkijat löysivät ikimetsän vajoamasta

Tutkijaryhmä löysi Kiinasta vanhan metsän, joka oli säilynyt vajoamassa. Siellä voi elää ennen tuntemattomia kasveja ja eläimiä.

Tutkijaryhmä löysi Kiinasta vanhan metsän, joka oli säilynyt vajoamassa. Siellä voi elää ennen tuntemattomia kasveja ja eläimiä.

Shutterstock / Kach233

Tarinassa on sadun aineksia. Satoja metrejä syvässä vajoamassa piilee metsä, josta kukaan ei tiedä mitään ja jossa voi elää outoja eläimiä ja kasveja. Juuri tällaiseen satumetsään kiinalaiset luolatutkijat ja geologit kuitenkin törmäsivät, kertoo Kiinan uutistoimisto Xinhua.

Valtava vajoama sijaitsee Guangxissa, joka on autonominen alue Kiinan eteläosassa. Kun luolatutkijat lähtivät kartoittamaan löytöään, he joutuivat laskeutumaan yli sata metriä, ennen kuin he tulivat pohjalle. Itse vajoama on 306 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja syvimmässä kohdassa 192 metriä syvä.

Enpä yllättyisi, vaikka luolista löydettäisiin eläinlajeja, jotka ovat tieteelle ennen tuntemattomia. Chen Lixin, Kiinan geotieteiden akatemia

Tutkijoita hämmästytti eniten koskematon ikimetsä, joka peitti vajoaman pohjan melkein kauttaaltaan. Tutkimusryhmän johtaja Chen Lixin Kiinan geotieteiden akatemiasta totesi, että pisimmät puut olivat noin 40 metrin korkuisia ja monet kasvit ulottuivat häntä olkapäähän.

"Enpä yllättyisi, vaikka luolista löydettäisiin eläinlajeja, jotka ovat tieteelle ennen tuntemattomia", kertoi Chen Lixin Live Science-uutissivustolla.

Seuraavaksi aletaan kartoittaa vanhan luonnonmetsän kasvi- ja eläinlajeja. Tavoitteena on saada selville, millainen mikroekosysteemi vajoamaan on kehittynyt.

Kiinassa on paljon vajoamia

Suuret vajoamat eivät ole erityisen harvinaisia Kiinassa. Guangxin alueelta niitä on löydetty nyt 30. Maankamaran geologiset ominaisuudet selittävät sen, miksi Kiinassa syntyy monin paikoin helposti vajoamia. Maassa sijaitsee myös maailman mittavin vajoama, joka on 640 metriä syvä, 610 metriä pitkä ja 536 metriä leveä.

Mandariinikiinan vajoamaa tarkoittava sana on tiankeng. Se voidaan suomentaa taivaanhaudaksi tai -kuopaksi.

Guangxin alueen vajoamaherkkyys selittyy karstimaaksi kutsutusta maisemamuodosta. Se syntyy, kun sadevesi liuottaa yleensä kalkkikivikalliosta vesiliukoisia aineksia. Kalkkikiven liukenemista tehostaa se, että halkeamiin ja huokosiin tunkeutuva sadevesi sisältää runsaasti hiilidioksidia.

Kun sadevesi uurtaa itselleen kulkureittejä kallioon, kanavat ja ontelot laajenevat vähitellen. Kun aukot kasvavat tarpeeksi suuriksi, kallio heikkenee ja luhistuu. Tällöin syntyy vajoama, joka näyttää juuri siltä, että maasto on painunut kuopalle romahtamalla.

Uudesta vajoamalöydöstä tekee ainutlaatuisen se, että sen pohjalle pääsee runsaasti valoa, vaikka se on hyvin syvä. Koska valoa, vettä ja ravinteita on tarjolla riittävästi, luonto kukoistaa. Isojen puiden ja muiden kasvien lisäksi vajoamassa elää luultavasti monenlaisia eläimiä.

Guangxin alueen vajoamat, kalliopylväät ja siltamaiset luonnonmuodostumat on liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon ja julistettu suojelukohteiksi.