Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Lumivyöry matkallaan rinnettä alas

Lumivyöry – Näin syntyy valkea kuolema

Joka vuosi vuoret vaativat lisää uhreja, kun rinnettä alas vyöryvä lumiseinä pyyhkäisee mukaansa kaiken tielle osuvan. Vaarallinen lumivyöry syntyy, kun ylimpänä oleva raskas uusi lumikerros ei enää pysy kiinni alimpana olevassa vanhassa lumikerroksessa.

Shutterstock

Mikä lumivyöry on?

Lumivyöry on vuoren rinnettä alas satojen kilometrien tuntinopeudella syöksyvää lunta ja jäätä. Lumivyöryä kutsutaan myös valkeaksi kuolemaksi – ja siihen on hyvä syy.

Kun lumimassat vyöryvät alas rinnettä, ne vievät mennessään kaiken: kivet, puut – ja ihmiset.

Kun ihminen joutuu kivikovien lumikerrosten puristukseen, hän ei voi tehdä juuri muuta kuin toivoa, että apua on tulossa pian.

Lumihirviön vatsassa ei nimittäin riitä ilmaa pitkäksi aikaa.

Kun lumivyöry syöksyy rinnettä alas, sillä on valtava tuhovoima.

Miten lumivyöry syntyy?

Lumivyöry syntyy tietyissä sääoloissa, kun hiuksenhieno tasapaino, joka yleensä pitää lumen vuorenrinteillä, häiriintyy.

Lunta on rinteillä yleensä kahdessa kerroksessa.

Alimpana rinnettä vasten lepää raskas, pakkautunut lumi, joka on ollut paikoillaan jo pitkään. Ylimpänä on – niin ikään raskas – aika äskettäin satanut lumi.

Näin lumivyöry syntyy

Vakaa lumi pienentää lumivyöryriskiä. Vakaa lumi koostuu kahdesta raskaasta ja tiukkaan pakkautuneesta lumikerroksesta.

© Illustreret Videnskab/Lasse Alexander Lund-Andersen

Normaalioloissa ylin kerros on suhteellisen hyvin kiinni vanhassa lumessa, ja silloin lumikerrokset luovat hyvän alustan laskettelijoille.

Ongelmia syntyy, kun alimman lumikerroksen massa ei ole riittävä – esimerkiksi, jos lunta ei ole satanut niin paljon kuin normaalisti tai jos vanhan kerroksen päälle sataa paksu kerros uutta lunta.

Kun painovoima voittaa, syntyy lumivyöry

Lumen pysyminen rinteillä on kahden luonnonvoiman välistä taistelua. Vastakkain ovat painovoima ja kitka.

Rinteillä painovoima vetää luonnollisesti lunta alaspäin. Painovoima vaikuttaa eniten uuteen lumeen, joka ei vielä ole ehtinyt pakkautua.

Alin lumikerros on hyvin kiinni kalliossa, mutta ylintä lumikerrosta pidättelee rinteellä vain lumikerrosten välinen kitka.

Paino lisää lumivyöryriskiä

Kun ylimmän lumikerroksen paino äkkiä kasvaa, kitkavoima joutuu koetukselle. Kaiken lisäksi pakkautuneen alimman lumikerroksen ja ylimmän uuden lumen kerroksen välissä voi olla kolmas, kevyempi puuterilumikerros. Puuterilumi on kevyttä, hienoa lunta.

Tällaisissa tilanteissa pienikin muutos voi synnyttää lumivyöryn.

Näin lumivyöry syntyy

Epävakaa lumi lisää lumivyöryriskiä. Lumi muuttuu epävakaaksi, kun ylimmän kerroksen paino äkkiä kasvaa. Tällöin lumivyöryriski kasvaa.

© Illustreret Videnskab/Lasse Alexander Lund-Andersen

Laskettelija, joka kiitää vastasataneella lumella, saattaa olla juuri se lisäpaino, joka aiheuttaa rinnettä alas kiitävän vyöryn.

Laskettelijat, jotka hakeutuvat hoidettujen rinteiden ulkopuolelle, voivat joutua keskelle lumivyöryä.

Näin vältät lumivyöryn

Paras tapa välttyä lumivyöryiltä on pysytellä hoidetuilla rinteillä. Hiihtokeskukset ovat vastuussa asiakkaiden turvallisuudesta, joten rinteiden lumivyöryriskiä seurataan koko ajan.

Jos laskettelija siirtyy hoidettujen rinteiden ulkopuolelle, hän on itse vastuussa turvallisuudestaan.
Suurin osa lumivyöryistä ja lumivyöryjen aiheuttamista kuolemista sattuu hoidettujen rinteiden ulkopuolella. Tosin vyöryjä sattuu myös hoidetuilla rinteillä.

Siksi lumisilla rinteillä liikkuvan on tärkeää tarkkailla lunta ja säätiedotuksia.

Lumivyöryvaroitus - kyltti

Lumivyöryvaroitusjärjestelmässä on monin paikoin kuusi luokkaa.

© Lasse Alexander Lund-Andersen

Näin selviät hengissä lumivyörystä

Jos lumivyöryvaara on olemassa, alueelta kannattaa pysyä poissa. Sillä jos vyöry alkaa, aikaa ei juuri enää ole. Useimmat lumivyöryjen uhrit hautautuvat lumeen.

Jos sattuu jäämään lumimassojen yläosaan, on sieltä joissakin tapauksissa mahdollista kaivautua pois. Jos uhrin päällä on paljon lunta, ainoastaan pelastajat tai toiset laskettelijat voivat kaivaa hänet esiin.

Siksi on tärkeää, että et koskaan liiku rinteillä yksin.

Suurin osa lumivyöryjen uhreista kuolee hapenpuutteeseen. Siksi kannattaa yrittää suojata ilmatiet lumelta ja luoda jonkinlainen ilmatasku lumeen.

Jos se onnistuu, happea riittää hieman pidempään

Monilla hoidettujen rinteiden ulkopuolella laskettelevilla on mukanaan varustus lumivyöryn varalta.

Varustukseen kuuluu lapio, pitkä metallisondi ja lumivyöryhälytin.

Lumivyöryhälytin lähettää signaaleja, jotta uhri voidaan paikantaa. Metallisondilla taas etsitään uhria lumimassojen keskeltä, ja lapiolla kaivetaan lunta pois, jotta päästään uhrin luo.

Lumivyöryvarusteet

Lumivyöryvarusteiden avulla uhri voidaan saada ajoissa pois lumesta.

© Shutterstock

Räjäytykset ohjaavat lumivyöryjä

Lumivyöryriskiä voidaan pienentää laukaisemalla lumivyöryjä tarkoituksella.

Hallittu räjäytys voidaan suorittaa monella tavalla. Joissakin maissa lumivyöry saadaan aikaan ampumalla lumimassoja Howitzer-tykeillä.

Video: Tykillä laukaistu lumivyöry

Tässä Kanadan armeija käyttää Howitzer-tykkiä hallitun lumivyöryn synnyttämiseen.

Joissakin maissa käytetään järjestelmää, jossa tuotetaan hapen ja propaanin avulla kaasuräjähdys.

Räjähdyksen voimasta ympärillä olevat lumimassat irtoavat ja syntyy lumivyöry.

Hallittu räjäytys - lumivyöry

Kun happea ja propaania sekoitetaan, syntyy kaasuräjähdys, jonka voima johdetaan vuoren rinteelle putkea pitkin. Räjähdys repii lumen irti ja luo lumivyöryn.

© Shutterstock

Pahimmat lumivyörykatastrofit

Lumivyöry vaatii joka vuosi kuolonuhreja. Joissakin tapauksissa lumivyöryt ovat niin voimakkaita, että tuhannet ihmiset menettävät henkensä ja kokonaiset kaupungit hautautuvat.

Tässä otoksia historian pahimmista lumivyörykatastrofeista

5. ”Kauhutalven” lumivyöryt Itävallassa ja Sveitsissä 1950–1951

Kolmen kuukauden aikana Alpeilla koettiin kaikkiaan 649 lumivyöryä. Syynä olivat alueet sääolot.

Lumivyöryissä kuoli 265 ihmistä.

4. Panjshir-lumivyöryt Afganistanissa 2015

24.-28. helmikuuta 2015 Afganistanissa Panjshirin maakunnassa sattui voimakkaan lumimyrskyn jälkeen 40 lumivyöryä. Sääolot ja lumivyöryt vaikeuttivat avustustoimia.

Lumivyörykatastrofissa kuoli 310 ihmistä.

3. Huascaránin lumivyöry Perussa 1962

  1. tammikuuta 1962 Huascaránsin rinteillä sattui lumivyöry. Rinteiltä vyöryi kuusi miljoonaa kuutiometriä lunta ja jäätä.

Lumivyöry eteni 15 kilometrin matkan vain seitsemässä minuutissa. Nopeus yllätti alueen Ranrahircan ja Huarascuchon vuoristokaupunkien asukkaat.

Pikkukaupungit hautautuivat lumeen ja 4 000 ihmistä menetti henkensä.

2. ”Valkean perjantain” lumivyöry Italiassa 1916

Ensimmäisen maailmansodan aikaa tuhannet Italian ja Itävalta-Unkarin sotilaat kuolivat lumivyöryissä Italian alpeilla Marmoladan vuoren rinteillä.

Lumivyöryt kestivät viikon. Pahin niistä sattui 13. joulukuuta. Silloin monet Itävalta-Unkarin sotilaat jäivät lumen alle.

Arvioiden mukaan lumen alle jäi kaikkiaan 10 000 ihmistä.

1. Huascaránin lumivyöry Perussa 1970

Vain kahdeksan vuotta kohtalokkaan vyöryn jälkeen Huascaránin rinteillä sattui lumivyöry, joka on tähän mennessä historian pahin.

  1. toukokuuta 1970 Perussa sattui maanjäristys, jonka voimakkuus oli 7,8. Järistyksessä kuoli 50 000 ihmistä, mutta tuhot vain jatkuivat.

Maanjäristys runteli myös Huascaránin jäätikköä ja irrotti jopa 10 miljoonaa kuutiota lunta, jäätä ja kiviä, jotka vyöryivät alas vuorenrinnettä.

Yli sadan kilometrin tuntinopeudella kiitänyt lumivyöry vei kaiken mukanaan. Kun se osui Yungayn ja Ranrahircan vuoristokaupunkeihin, sen leveys oli arvioiden mukaan 914 metriä ja se kuljetti mukanaan 80 miljoonaa kuutiota lunta, jäätä, kiviä ja mutaa.

20 000 ihmistä sai surmansa lumivyöryssä. Molemmat kaupungit tuhoutuivat täysin maan tasalle.

Yungayn kirkko lumivyöryn jälkeen

Kun lumivyöry iski Peruun 1970, monet Yungayn asukkaista etsivät suojaa kirkosta. Hieman sen jälkeen toinen vyöry osui kirkkoon, joka nykyisin on lumivyöryn muistomerkki.

© Shutterstock

Lue myös:

coronavirus
Sairaudet

Koronaviruspäivitys: Lue katsaus tästä

96 minuuttia
Laivat

Valmis 2024: Maailman suurin purjealus sai siivet

3 minuuttia
Lentokoneet

Matkustajakoneet lentävät parvena ja leikkaavat tonneja hiilidioksidipäästöistä

3 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota