Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Lumivyöry matkallaan rinnettä alas

Lumivyöry – Näin syntyy valkea kuolema

Joka vuosi vuoret vaativat lisää uhreja, kun rinnettä alas vyöryvä lumiseinä pyyhkäisee mukaansa kaiken tielle osuvan. Vaarallinen lumivyöry syntyy, kun ylimpänä oleva raskas uusi lumikerros ei enää pysy kiinni alimpana olevassa vanhassa lumikerroksessa.

Shutterstock

Mikä lumivyöry on?

Lumivyöry on vuoren rinnettä alas satojen kilometrien tuntinopeudella syöksyvää lunta ja jäätä. Lumivyöryä kutsutaan myös valkeaksi kuolemaksi – ja siihen on hyvä syy.

Kun lumimassat vyöryvät alas rinnettä, ne vievät mennessään kaiken: kivet, puut – ja ihmiset.

Kun ihminen joutuu kivikovien lumikerrosten puristukseen, hän ei voi tehdä juuri muuta kuin toivoa, että apua on tulossa pian.

Lumihirviön vatsassa ei nimittäin riitä ilmaa pitkäksi aikaa.

Kun lumivyöry syöksyy rinnettä alas, sillä on valtava tuhovoima.

Miten lumivyöry syntyy?

Lumivyöryjä on useaa tyyppiä, mutta neljä tekijää vaikuttaa kaikkien niiden syntyyn:

  • Jyrkkä rinne, jonka kaltevyys on vähintään 30 astetta. Useimmat lumivyöryt syntyvät rinteillä, joiden kaltevuus on 35-50 astetta.
  • Lumipeite
  • Heikko kerros lumipeitteessä
  • Laukaiseva tekijä, esimerkiksi tuuli, sade, lämpötila, lumisade, maanjäristys, laskettelija tai koneiden aiheuttama tärinä.

Lumivyörytyypit voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan:

  • Märän lumen aiheuttavat lumivyöryt
  • Kuivan lumen aiheuttamat lumivyöryt

Lumipeite voi muuttua märäksi esimerkiksi sateen tai lämpötilan kohoamisen vuoksi. Sulava lumi ehkäisee uuden lumikerroksen tarttumista muihin kerroksiin, mikä tekee lumipeitteestä epävakaan.

Märästä lumesta koostuvat lumivyöryt voivat vyöryä rinnettä alas irtolumena tai isoina laattoina, jotka liukuvat alla olevan lumikerroksen päällä. Jälkimmäisiä kutsutaan laattalumivyöryiksi.

Kuiva lumi sisältää vähemmän vettä kuin märkä lumi. Se ei silti välttämättä ole sen vakaampaa.

Kuivan lumen vyöryt voivat syntyä vasta sataneesta lumesta, jossa lumihiutaleet eivät ole vielä sitoutuneet toisiinsa kunnolla. Silloin alas vyöryy irtonaista lunta.

Vasta satanut lumi voi myös kasvattaa lumipeitteen painoa, mikä on vaarallista, jos jokin alemmista kerroksista on heikko. Siinä tapauksessa voi muodostua laattalumivyöry. Useimmat lumivyöryonnettomuudet johtuvat kuivasta lumesta.

Kuivan lumen laattalumivyöryjä voi syntyä, jos tuuli kasaa lunta yhteen paikkaan, jossa sen paino rasittaa alla olevaa heikkoa kerrosta.

Jos lumipeitteessä on pitkään heikko kerrostuma syvällä ja esimerkiksi lumen jääkiteet laajenevat pakkasen vuoksi, kerros voi heikentyä entisestään ja syntyy laattalumivyöry.

Niin sanottu liukuvyöry voi syntyä sekä märässä että kuivassa lumessa. Liukuvyörylle on ominaista se, että jääkerros valuu hitaasti alas painovoiman ja lumikerrosten ja alustan heikon sidoksen vuoksi.

Liukuvyöryjä tapahtuu usein maaperällä, joka on liukas esimerkiksi ruohon vuoksi.

Tutkijat: Djatlovin solan mysteerin aiheutti lumivyöry

Vuonna 1959 yhdeksän hengen ryhmä lähti vaeltamaan Uralin pohjoisosaan Venäjällä. Kun ryhmää ei kuulunut määränpäähän muutamaa päivää myöhemmin, perään lähetettiin pelastusretkikunta.

Retkikunta löysi kaoottisen leirin. Teltat oli revitty rikki sisältä päin, ja kun ruumiit hetken päästä löytyivät, niissä oli outoja vammoja.

Ryhmän jäsenten oletettiin kuolleen kylmyyteen, mutta neljällä heistä oli vakavia päävammoja, kahdelta puuttuivat silmät ja yksi oli menettänyt kielensä.

Lisäksi useat vainajista olivat avojaloin ja lähes alasti. Lähistöltä löytyi kamera, jossa oli päivää ennen otettu, tuntematonta valonlähdettä esittävä epäselvä kuva.

Leiripaikka oli alle 30 asteen rinteessä, eikä ympäristössä ollut merkkejä lumivyörystä. Kohtalokkaasti päättyneen retken syistä on esitetty useita villejä teorioita, mutta nyt onnettomuuden syy näyttää vihdon selvinneen lopullisesti.

Tutkijoiden mukaan vaeltajat tappoi lumivyöry.

Mallinnukset osoittavat, että alueella olisi sittenkin voinut sattua lumivyöry, koska vaeltajat olivat kaivaneet leirinsä lumeen tehdäkseen siitä tuulilta suojaavan muurin.

Alueella puhaltavat voimakkaat tuulet ovat voineet kasata lisää lunta suojamuuriin, jonka paino on voinut rasittaa alempana olevaa heikkoa lumikerrosta. Lopuksi heikko kerros on antanut periksi ja päästänyt lumen vyörymään leirin yli.

Lumipeitteen paino yhdistettynä teltoissa olleisiin koviin esineisiin on voinut aiheuttaa oudot vammat. Lisäksi vaeltajien vähäinen vaatetus on voinut johtua siitä, että he ovat joutuneet kinosten yllättämäksi mentyään nukkumaan.

Video: Katso, miten tutkijat selittävät saamiaan tuloksia

Näin vältät lumivyöryn

Paras tapa välttyä lumivyöryiltä on pysytellä hoidetuilla rinteillä. Hiihtokeskukset ovat vastuussa asiakkaiden turvallisuudesta, joten rinteiden lumivyöryriskiä seurataan koko ajan.

Jos laskettelija siirtyy hoidettujen rinteiden ulkopuolelle, hän on itse vastuussa turvallisuudestaan.
Suurin osa lumivyöryistä ja lumivyöryjen aiheuttamista kuolemista sattuu hoidettujen rinteiden ulkopuolella. Tosin vyöryjä sattuu myös hoidetuilla rinteillä.

Siksi lumisilla rinteillä liikkuvan on tärkeää tarkkailla lunta ja säätiedotuksia.

Lumivyöryvaroitus - kyltti

Lumivyöryvaroitusjärjestelmässä on monin paikoin kuusi luokkaa.

© Lasse Alexander Lund-Andersen

Näin selviät hengissä lumivyörystä

Jos lumivyöryvaara on olemassa, alueelta kannattaa pysyä poissa. Sillä jos vyöry alkaa, aikaa ei juuri enää ole. Useimmat lumivyöryjen uhrit hautautuvat lumeen.

Jos sattuu jäämään lumimassojen yläosaan, on sieltä joissakin tapauksissa mahdollista kaivautua pois. Jos uhrin päällä on paljon lunta, ainoastaan pelastajat tai toiset laskettelijat voivat kaivaa hänet esiin.

Siksi on tärkeää, että et koskaan liiku rinteillä yksin.

Suurin osa lumivyöryjen uhreista kuolee hapenpuutteeseen. Siksi kannattaa yrittää suojata ilmatiet lumelta ja luoda jonkinlainen ilmatasku lumeen.

Jos se onnistuu, happea riittää hieman pidempään

Monilla hoidettujen rinteiden ulkopuolella laskettelevilla on mukanaan varustus lumivyöryn varalta.

Varustukseen kuuluu lapio, pitkä metallisondi ja lumivyöryhälytin.

Lumivyöryhälytin lähettää signaaleja, jotta uhri voidaan paikantaa. Metallisondilla taas etsitään uhria lumimassojen keskeltä, ja lapiolla kaivetaan lunta pois, jotta päästään uhrin luo.

Lumivyöryvarusteet

Lumivyöryvarusteiden avulla uhri voidaan saada ajoissa pois lumesta.

© Shutterstock

Räjäytykset ohjaavat lumivyöryjä

Lumivyöryriskiä voidaan pienentää laukaisemalla lumivyöryjä tarkoituksella.

Hallittu räjäytys voidaan suorittaa monella tavalla. Joissakin maissa lumivyöry saadaan aikaan ampumalla lumimassoja Howitzer-tykeillä.

Video: Tykillä laukaistu lumivyöry

Joissakin maissa käytetään järjestelmää, jossa tuotetaan hapen ja propaanin avulla kaasuräjähdys.

Räjähdyksen voimasta ympärillä olevat lumimassat irtoavat ja syntyy lumivyöry.

Hallittu räjäytys - lumivyöry

Kun happea ja propaania sekoitetaan, syntyy kaasuräjähdys, jonka voima johdetaan vuoren rinteelle putkea pitkin. Räjähdys repii lumen irti ja luo lumivyöryn.

© Shutterstock

Pahimmat lumivyörykatastrofit

Lumivyöry vaatii joka vuosi kuolonuhreja. Joissakin tapauksissa lumivyöryt ovat niin voimakkaita, että tuhannet ihmiset menettävät henkensä ja kokonaiset kaupungit hautautuvat.

Tässä otoksia historian pahimmista lumivyörykatastrofeista

5. ”Kauhutalven” lumivyöryt Itävallassa ja Sveitsissä 1950–1951

Kolmen kuukauden aikana Alpeilla koettiin kaikkiaan 649 lumivyöryä. Syynä olivat alueet sääolot.

Lumivyöryissä kuoli 265 ihmistä.

4. Panjshir-lumivyöryt Afganistanissa 2015

24.-28. helmikuuta 2015 Afganistanissa Panjshirin maakunnassa sattui voimakkaan lumimyrskyn jälkeen 40 lumivyöryä. Sääolot ja lumivyöryt vaikeuttivat avustustoimia.

Lumivyörykatastrofissa kuoli 310 ihmistä.

3. Huascaránin lumivyöry Perussa 1962

  1. tammikuuta 1962 Huascaránsin rinteillä sattui lumivyöry. Rinteiltä vyöryi kuusi miljoonaa kuutiometriä lunta ja jäätä.

Lumivyöry eteni 15 kilometrin matkan vain seitsemässä minuutissa. Nopeus yllätti alueen Ranrahircan ja Huarascuchon vuoristokaupunkien asukkaat.

Pikkukaupungit hautautuivat lumeen ja 4 000 ihmistä menetti henkensä.

2. ”Valkean perjantain” lumivyöry Italiassa 1916

Ensimmäisen maailmansodan aikaa tuhannet Italian ja Itävalta-Unkarin sotilaat kuolivat lumivyöryissä Italian alpeilla Marmoladan vuoren rinteillä.

Lumivyöryt kestivät viikon. Pahin niistä sattui 13. joulukuuta. Silloin monet Itävalta-Unkarin sotilaat jäivät lumen alle.

Arvioiden mukaan lumen alle jäi kaikkiaan 10 000 ihmistä.

1. Huascaránin lumivyöry Perussa 1970

Vain kahdeksan vuotta kohtalokkaan vyöryn jälkeen Huascaránin rinteillä sattui lumivyöry, joka on tähän mennessä historian pahin.

  1. toukokuuta 1970 Perussa sattui maanjäristys, jonka voimakkuus oli 7,8. Järistyksessä kuoli 50 000 ihmistä, mutta tuhot vain jatkuivat.

Maanjäristys runteli myös Huascaránin jäätikköä ja irrotti jopa 10 miljoonaa kuutiota lunta, jäätä ja kiviä, jotka vyöryivät alas vuorenrinnettä.

Yli sadan kilometrin tuntinopeudella kiitänyt lumivyöry vei kaiken mukanaan. Kun se osui Yungayn ja Ranrahircan vuoristokaupunkeihin, sen leveys oli arvioiden mukaan 914 metriä ja se kuljetti mukanaan 80 miljoonaa kuutiota lunta, jäätä, kiviä ja mutaa.

20 000 ihmistä sai surmansa lumivyöryssä. Molemmat kaupungit tuhoutuivat täysin maan tasalle.

Yungayn kirkko lumivyöryn jälkeen

Kun lumivyöry iski Peruun 1970, monet Yungayn asukkaista etsivät suojaa kirkosta. Hieman sen jälkeen toinen vyöry osui kirkkoon, joka nykyisin on lumivyöryn muistomerkki.

© Shutterstock

Lue myös:

Sommer i Narsaq Grønland
Maaperä

Grönlannin maaperässä piilee radioaktiivisia rikkauksia

5 minuuttia
Vuoret

Maailman vaarallisin vuori ei ole korkein

0 minuuttia
Vuoret

Vuoren korkeuden mittaaminen

0 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota