Vuodenaikojen vaihtelu

Kevätpäiviä linnunlauluineen ja tummanpuhuvia talviaamuja. Vuodenajat vaihtuvat, koska Maa kiertää tietyllä tavalla Auringon ympäri. Lue lisää pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon vuodenajoista.

Etäisyys Aurinkoon ei vaikuta vuodenaikojen vaihteluun

Vuodenaikojen vaihtelu ilmenee sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla sitä selvemmin, mitä kauempana päiväntasaajasta ollaan.

Äkkiseltään voisi luulla, että lämpimintä on silloin, kun Maa on radallaan lähinnä Aurinkoa, mutta niin asia ei ole.

Auringon ja Maan välinen etäisyys nimittäin vaihtelee kovin vähän sinä aikana, kun Maa kiertää Auringon.

Miksi meillä on vuodenajat?

Vuodenajat vaihtuvat siksi, että Maan pyörimisakseli ei ole kohtisuorassa ekliptikaan nähden. (Ekliptikalla tarkoitetaan Auringon näennäistä ratatasoa taivaalla.)

Koska maapallon akseli on noin 23 astetta kallellaan, Aurinko ei kulje taivaalla päiväntasaajan kohdalla, vaan sen näennäinen rata on enimmillään noin 23 astetta ekvaattorin eli päiväntasaajan ylä- tai alapuolella.

Tästä syystä pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko ovat vuorotellen kallistuneena Aurinkoa kohti.

Tämä vuorottelu saa aikaan vuodenajoille ominaiset muutokset yön ja päivän pituudessa, auringonsäteilyn määrässä ja säätilassa.

Vuodenaikojen vaihtelu ilmenee selvimmin navoilta napapiirille ulottuvalla vyöhykkeellä.

Napapiiri on se maapallon leveyspiiri, jonka kulmaetäisyys navasta on täsmälleen sama kuin ekliptikan kaltevuus eli noin 23 astetta.

Kesäseisauspäivänä Aurinko valaisee napapiirin pohjoispuolista aluetta vuorokauden ympäri, kun taas eteläisen napapiirin eteläpuolella Aurinko ei nouse lainkaan horisontin yläpuolelle.

Talviseisauspäivänä tilanne on juuri päinvastainen eli eteläinen napa-alue kylpee auringonvalossa ja Australiassa on kesä.

Pohjoisella napaseudulla taas on sydäntalven pimein aika, kaamos.

Alla oleva video selvittää, miten Maan akselin kallistus ja Aurinkoa kiertävä rata vaikuttavat vuodenaikojen vaihteluun maapallolla.

Vuodenajat ohjaavat eläinten ja kasvien elämää

Jos Maa ei olisi kallellaan, saisimme koko vuoden ajan saman määrän auringonvaloa. Toisin sanoen aurinko nousisi ja laskisi joka päivä saman aikaan. Säässäkään ei tapahtuisi suuria muutoksia.

Sellaisissa olosuhteissa elämä maapallolla olisi kovin erilaista kuin nykyisin. Monien kasvi- ja eläinlajien elinkaari on nimittäin täysin riippuvainen vuodenaikojen vaihtelusta.

Missä päin maailmaa ei ole lainkaan vuodenaikoja?

Euroopasta tuttua vuodenaikojen vaihtelua ei esiinny samanlaisena kaikkialla maapallolla.

Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella Aurinko ei keskikesällä laske lainkaan horisontin taakse.

Toisaalta Aurinko ei nouse lainkaan keskitalvella. Vastaavat olosuhteet vallitsevat eteläisen napapiirin eteläpuolella. Molemmilla alueilla on suhteellisen kylmää vuoden ympäri, koska Aurinko ei koskaan ole korkealla taivaalla.

Klimazoner på jorden

Maa jakautuu eri ilmastovyöhykkeisiin, joiden mukaan myös alueen vuodenajat määräytyvät. Siniset alueet: Kylmä vyöhyke. Tummanvihreä alue: Lauhkea vyöhyke. Vaaleanvihreä alue: Subtrooppinen vyöhyke. Keltaiset ja ruskeat alueet: Trooppinen vyöhyke

© Shutterstock

Päiväntasaajan lähellä, trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä, Aurinko on puolenpäivän aikaan aina korkealla taivaalla, myös talvella.

Siksi auringonsäteilyn määrä ja lämpötila vaihtelevat siellä niin vähän, että koskaan ei ole kovin kylmää.

Näillä alueilla puhutaankin lähinnä kahdesta eri vuodenajasta – sadekaudesta ja kuivasta kaudesta. Joillakin alueilla kuitenkin sataa vuoden ympäri, joten siellä ei varsinaisesti ole vuodenaikoja.

Tasauspäivät ja vuodenajat

  • Tähtitieteen kannalta vuodenajat määräytyvät kahden seisaus- ja kahden tasauspäivän mukaan.
  • Kevät alkaa kevätpäiväntasauksesta ja jatkuu kesäpäivänseisaukseen, kesää on kesäpäivänseisauksesta syyspäiväntasaukseen, syksyä syyspäiväntasauksesta talvipäivänseisaukseen, ja talvi kestää talvipäivänseisauksesta kevätpäiväntasaukseen.
  • Tähtitieteellinen vuodenaikojen määrittely ei välttämättä osu yksiin tietyn paikkakunnan ilmaston vaihteluiden kanssa.

Lue myös:

Kevätpäiväntasaus
Vuodenajat

Kevätpäiväntasaus heittää hyvästit talvelle

4 minuuttia
Kevätpäiväntasaus
Vuodenajat

SE ON SITTEN KEVÄT: Tervetuloa valo ja lämpö

4 minuuttia
Vuodenajat

VUODEN LYHIN PÄIVÄ: Pohjoinen pallonpuolisko piilottelee Auringolta

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!