Talvipäivänseisaus

Talvipäivänseisaus 2021: Vuoden lyhin päivä

Talvipäivänseisaus 21. joulukuuta on merkki valoisammista ajoista.

Talvipäivänseisaus 21. joulukuuta on merkki valoisammista ajoista.

Shutterstock

Talvipäivänseisaus 21. joulukuuta 2021 on merkki valoisammista ajoista pohjoisella pallonpuoliskolla.

Helsingissä päivän pituus on vain 5 tuntia, 49 minuuttia ja 4 sekuntia.

Jo seuraavana päivänä päivänvaloa on muutama sekunti enemmän.

Maan kallistus talvipäivänseisauksen aikaan

Talvipäivänseisauksen aikaan pohjoisnapa verhoutuu 24-tuntiseen pimeyteen.

© Wikimedia Commons

Mikä on talvipäivänseisaus?

Talvipäivänseisaus on ajankohta, jolloin päivä on lyhimmillään talvella.

Talvipäivänseisaus merkitsee sitä, että Maan kiertoakselin pohjoispää on kallistunut kauimmaksi Auringosta. Tällöin pohjoinen pallonpuolisko saa vähiten päivänvaloa.

Ilmiö syntyy siksi, että Maa ei kierrä Aurinkoa pystyssä akselinsa suhteen vaan on kallistunut 23,5 astetta.

Kun on talvipäivänseisaus, Maa on kiertoratansa sellaisessa vaiheessa, että pohjoisnapa on kauimmillaan Auringosta.

Aurinko näkyy tällöin päivällä taivaalla eteläisimmillään ja alkaa sitten pikku hiljaa nousta pohjoisemmaksi.

Kesäpäivänseisauksen aikana Aurinko saavuttaa pohjoisimman asemansa taivaalla. Ajankohdat, jolloin Auringon asema on ääripäiden puolivälissä kaksi kertaa vuodessa, ovat päiväntasauksia.

Milloin on talvipäivänseisaus?

Auringon kiertoakselin kallistuskulman muutos tapahtuu vuonna 2021 joulukuun 21. päivänä kello 17.59. Se on talvipäivanseisaus.

Vuonna 2022 talvipäivänseisaus on 21. joulukuuta kello 23.48.

Saamme 3 minuuttia enemmän valoa

Kesäpäivän seisaukseen asti, joka vuonna 2022 on 21. kesäkuuta, päivät pitenevät pohjoisella pallonpuoliskolla keskimäärin 3 minuuttia ja 20 sekuntia joka päivä.

Kun talvipäivänseisaus on vasta ohitettu, päivän pituus pitenee vähiten, mutta maaliskuussa kevätpäiväntasauksen aikaan aurinko paistaa 5 minuuttia pidempään joka päivä.

Kesä- ja talvipäivänseisaus tapahtuvat samaan aikaan joka puolella maailmaa, vaikka paikallinen aikavyöhyke voi tietysti vaikuttaa kellonaikaan.

Kun me pohjoisella pallonpuoliskolla voimme nyt iloita pitenevistä päivistä, etelässä asia on päinvastoin: siellä joulukuussa on vuoden pisin päivä ja päivät alkavat lyhentyä.

Talvipaivanseisaus - Aurinko paistaa siniseltä taivaalta

Vuosittaisiin seisauspäiviin – talvipäivänseisaukseen ja kesäpäivänseisaukseen – liittyi esikristillisellä ajalla suuria juhlamenoja.

© Shutterstock

Pohjolassa juhlittiin päivänseisauksia

Pohjolassa päivänseisaus antoi aihetta juhlaan. Kaksi kertaa vuodessa juhlittiin sitä, että päivät alkoivat joko pidentyä tai lyhentyä.

Esikristillisenä aikana joulua, joka oli Skandinaviassa merkittävin talvipäivänseisausjuhla, vietettiin 13.–15. tammikuuta.

Joulu-sana juontuu muinaispohjoismaalaisesta sanasta "jól", joka merkitsi pakanallista talvipäivänseisauksen juhlaa.