Talvipäivänseisaus: Vuoden lyhin päivä tulee taas
Lauantaina 22. joulukuuta alamme kulkea taas kohti valoisampia aikoja, kun talvipäivänseisaus koittaa pohjoisella pallonpuoliskolla.
Helsingissä päivän pituus on vain 5 tuntia, 49 minuuttia ja 4 sekuntia.
Jo seuraavana päivänä päivänvaloa on muutama sekunti enemmän.
Talvipäivänseisaus merkitsee napapiirin pohjoispuolella, että Aurinko ei nouse lainkaan.
Mikä on talvipäivänseisaus?
Talvipäivänseisaus on ajankohta, jolloin päivä on lyhimmillään talvella.
Talvipäivänseisaus merkitsee sitä, että Maan kiertoakselin pohjoispää on kallistunut kauimmaksi Auringosta. Tällöin pohjoinen pallonpuolisko saa vähiten päivänvaloa.
Ilmiö syntyy siksi, että Maa ei kierrä Aurinkoa pystyssä akselinsa suhteen vaan on kallistunut 23,5 astetta.
Kun on talvipäivänseisaus, Maa on kiertoratansa sellaisessa vaiheessa, että pohjoisnapa on kauimmillaan Auringosta.
Aurinko näkyy tällöin päivällä taivaalla eteläisimmillään ja alkaa sitten pikku hiljaa nousta pohjoisemmaksi.
Kesäpäivänseisauksen aikana Aurinko saavuttaa pohjoisimman asemansa taivaalla. Ajankohdat, jolloin Auringon asema on ääripäiden puolivälissä kaksi kertaa vuodessa, ovat päiväntasauksia.
Milloin on talvipäivänseisaus?
Ajankohta, jolloin Auringon asema on ääripisteessään, on vuoden 2018 aikana 22. joulukuuta kello 00.23.
Vuonna 2019 talvipäivänseisaus on 22. joulukuuta kello 6.19, ja vuonna 2020 se on 21. joulukuuta kello 12.02.
Saamme 3 minuuttia enemmän valoa
Kesäpäivänseisaukseen saakka, joka koittaa pohjoisella pallonpuoliskolla vuonna 2019 kesäkuun 21. päivänä, päivät pitenevät keskimäärin 3 minuuttia 20 sekuntia joka vuorokausi.
Kun talvipäivänseisaus on vasta ohitettu, päivän pituus pitenee vähiten, mutta maaliskuussa kevätpäiväntasauksen aikaan aurinko paistaa 5 minuuttia pidempään joka päivä.
Kesä- ja talvipäivänseisaus tapahtuvat samaan aikaan joka puolella maailmaa, vaikka paikallinen aikavyöhyke voi tietysti vaikuttaa kellonaikaan.
Kun me pohjoisella pallonpuoliskolla voimme nyt iloita pitenevistä päivistä, etelässä asia on päinvastoin: siellä joulukuussa on vuoden pisin päivä ja päivät alkavat lyhentyä.
Pohjolassa päivänseisausta juhlittiin esikristillisenä aikana kaksi kertaa vuodessa.
Pohjolassa julittiin päivänseisauksia
Pohjolassa päivänseisaus antoi aihetta juhlaan. Kaksi kertaa vuodessa juhlittiin sitä, että päivät alkoivat joko pidentyä tai lyhentyä.
Esikristillisenä aikana joulua, joka oli Skandinaviassa merkittävin talvipäivänseisausjuhla, vietettiin 13.–15. tammikuuta.
Joulu-sana juontuu muinaispohjoismaalaisesta sanasta "jól", joka merkitsi pakanallista talvipäivänseisauksen juhlaa.
