talviaika

Talviaika: Siksi kelloja siirretään

Talvi lähestyy ripein askelin. Kylmyyden ja pimeyden lisääntyessä pitää taas siirtää kelloja tunti taaksepäin ja vaihtaa talviaikaan.

Talvi lähestyy ripein askelin. Kylmyyden ja pimeyden lisääntyessä pitää taas siirtää kelloja tunti taaksepäin ja vaihtaa talviaikaan.

Shutterstock

Milloin talviaika alkaa tänä vuonna?

Talviaika – joka oikeastaan on normaaliaika – alkaa sunnuntaina 31. lokakuuta 2021 klo 04.00.

Talviaika päättyy jälleen 20. maaliskuuta 2022 klo 03.00, jolloin siirrytään kesäaikaan.

Talviajan alkaessa kelloja siirretään tunti taaksepäin.

Helpon muistisäännön mukaan kelloja käännetään aina kesää kohti, keväällä eteenpäin ja syksyllä taaksepäin.

Mikä on talviaika?

Alun perin kesäaika otettiin käyttöön sähkön säästämiseksi, koska kesäaika toi lisää valoisia tunteja sille ajalle, jolloin ihmiset ovat hereillä.

Maan kallistus ja kiertorata Auringon ympäri

Maan kallistus tarkoittaa sitä, että Aurinko nousee ja laskee eri aikaan eri vuodenaikaan. Ajankohdat, jolloin Auringon asema on ääripäiden puolivälissä kaksi kertaa vuodessa, ovat päiväntasauksia. 1. Kevätpäiväntasaus, 2. Kesäpäivänseisaus, 3. Syyspäiväntasaus ja 4. Talvipäivänseisaus.

© Lasse Alexander Lund-Andersen

Kesäaikaa oli kokeiltu jo aiemminkin, mutta pysyvästi siihen siirryttiin useissa Euroopan maissa vuonna 1980 – Suomessa vuonna 1981. Niin sanottu talviaika on oikeasti normaaliaika, josta kesäaika poikkeaa tunnilla.

Vuonna 1996 Euroopan komissio määritteli yhteiset standardit kaikille EU-maille.

Standardien mukaan kaikkien jäsenmaiden tulee siirtää kelloja yksi tunti eteenpäin maaliskuun viimeisenä viikonloppuna (kesäaika) ja yksi tunti taaksepäin lokakuun viimeisenä viikonloppuna (talviaika).

Talviaikaan vaihdetaan lähinnä länsimaissa

Maailmassa noin 70 maassa on käytössä kesäaika ja talviaika. Näihin kuuluvat lähes kaikki Euroopan ja Pohjois-Amerikan maat.

Kaikki maat eivät kuitenkaan vaihda aikaa samana päivänä kuin EU-maat. Esimerkiksi Kanadassa talviaikaan siirrytään marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina ja Syyriassa lokakuun viimeisenä perjantaina.

Useissa suurissa maissa eri alueet, provinssit ja osavaltiot voivat suhtautua eri tavalla kesä- ja talviaikaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Havaijin ja Arizonan osavaltioissa on talviaika vuoden ympäri, samoin Australiassa muun muassa Tasmaniassa ja Victoriassa.

Useimmat maista, joissa on käytössä talviaika vuoden ympäri, sijaitsevat Afrikassa.

Pelkästään talviajassa pysyviä maita on kuitenkin myös muilla mantereilla, esimerkiksi:

  • Japani
  • Etelä-Korea
  • Venäjä
  • Islanti
  • Argentiina
  • Peru
  • Kiina
  • Intia
Islantilainen maisema

Islannissa on aiemmin käytetty kesä- ja talviaikaa, mutta vuonna 1968 Islannin parlamentti päätti luopua kellonaikojen vaihtamisesta.

© Shutterstock

Mikä on talviajan tulevaisuus?

Maaliskuussa 2019 Euroopan parlamentin enemmistö äänesti kesäajasta luopumisen puolesta.

Euroopan parlamentti toivoo, että jäsenmaat vuodesta 2021 alkaen saavat itse päättää, haluavatko ne luopua kesäajasta, mutta päätökseen pitää vielä saada EU:n ministerineuvoston hyväksyntä. Juuri nyt on epävarmaa, mitä ministerineuvosto päättää.

Ministerineuvosto ilmoitti kesäkuussa 2019, että asiasta ei vielä ole päästy sopuun.

Ajan vaihto säästää rahaa

Talouden kannalta tarkasteltuna monet maat voittavat siirtyessään kesäaikaan.

Italialainen energiayhtiö Terna raportoi vuonna 2016, että kesäajan ansiosta Italiassa säästettiin energiaa noin 580 GWh (eli noin 0,2 prosenttia maan vuotuisesta energiankulutuksesta), mikä tarkoittaa noin 94,5 miljoonan euron säästöä vuodessa.

Asia selviää Euroopan komission raportista vuodelta 2018.

Muuntoasema

Kesäajan ja talviajan vaihtelu tuottaa merkittäviä säästöjä sähkönkulutukseen.

© Shutterstock

Vastaava esimerkki löytyy myös Espanjasta.

Siellä energiaministeriö laski, että kesäajalla säästettiin vuonna 2015 kaikkiaan 5 prosenttia valaistukseen käytetystä energiasta.

Vuositasolla säästö oli 300 miljoonaa euroa.

Mikä on asian tieteellinen puoli?

Osa tutkijoista uskoo, että kesäajalla voi olla myönteisiä vaikutuksia lapsiin ja aikuisiin, koska olemme kotona "aiemmin" ja saamme "enemmän" valoa kuin muuten.

Tutkimukset ovat kuitenkin hataralla pohjalla. Euroopassa ja Australiassa on havaittu vain hieman positiivisia vaikutuksia, kun taas USA:ssa ja Brasiliassa kesäajalla on todettu olevan suorastaan negatiivisia vaikutuksia ihmisiin.

Suurin osa tutkimuksista on tullut siihen tulokseen, että kesäaikaan siirtymisestä ei ole ollut hyötyä.

Kellojen siirtäminen vääristää ihmisen biologista kelloa ja aiheuttaa samantapaisia ongelmia, joita lääkärit ovat havainneet vuorotyöläisillä.

Tässä on lueteltu muutamia, ei suinkaan kaikkia, kesäaikaan siirtymisen seurauksia, jotka ovat tulleet ilmi useissa tutkimuksissa:

  • Ihmiset – varsinkin nuoret – ovat väsyneitä ja aloitekyvyttömiä päiväsaikaan.
  • Monet loukkaantuvat herkemmin ja joutuvat ensiapuun.
  • Monet saavat sydänkohtauksen tai sydänpysähdyksen.
  • Keinohedelmöityksellä raskaaksi tulleilla naisilla on normaalia suurempi riski saada keskenmeno.