Kaksi kertaa vuodessa siirretään kelloja, kerran eteen- ja kerran taaksepäin. Se tehdään siksi, että siirrytään kesä- tai talviaikaan.
Vuonna 2022 kelloja pitää siirtää tunti taaksepäin, kun talviaika alkaa sunnuntaina 30. lokakuuta 2022 kello 4.00.
Mitä talviaika oikeastaan tarkoittaa? Miksi kelloja siirretään eteen- ja taaksepäin? Ja ovatko kesä- ja talviaika käytössä koko maailmassa? Tästä saat vastaukset.
FAQ - Talviaika
Milloin talviaika alkaa tänä vuonna?
Talviaika – eli normaaliaika – alkaa sunnuntaina 30. lokakuuta 2022 kello 04.00.
Talviaika loppuu 26. maaliskuuta 2023 kello 03.00, jolloin siirrytään kesäaikaan.
Talviajan alkaessa kelloja siirretään tunti taaksepäin.
Kesäajan alkaessa kelloja siirretään tunti eteenpäin.
Helpon muistisäännön mukaan kelloja käännetään aina kesää kohti, keväällä eteenpäin ja syksyllä taaksepäin.
Mikä on talviaika?
Alun perin kesäaika otettiin käyttöön sähkön säästämiseksi, koska kesäaika toi lisää valoisia tunteja sille ajalle, jolloin ihmiset ovat hereillä.
Maan kallistus tarkoittaa sitä, että Aurinko nousee ja laskee eri aikaan eri vuodenaikaan. Ajankohdat, jolloin Auringon asema on ääripäiden puolivälissä kaksi kertaa vuodessa, ovat päiväntasauksia. 1. Kevätpäiväntasaus, 2. Kesäpäivänseisaus, 3. Syyspäiväntasaus ja 4. Talvipäivänseisaus.
Kesäaikaa oli kokeiltu jo aiemminkin, mutta pysyvästi siihen siirryttiin useissa Euroopan maissa vuonna 1980 – Suomessa vuonna 1981. Niin sanottu talviaika on oikeasti normaaliaika, josta kesäaika poikkeaa tunnilla.
Vuonna 1996 Euroopan komissio määritteli yhteiset standardit kaikille EU-maille.
Standardien mukaan kaikkien jäsenmaiden tulee siirtää kelloja yksi tunti eteenpäin maaliskuun viimeisenä viikonloppuna (kesäaika) ja yksi tunti taaksepäin lokakuun viimeisenä viikonloppuna (talviaika).
Onko se talviaika vai normaaliaika?
Monet tutkijat huomauttavat, että käsite “talviaika” on harhaanjohtava, oikea olisi “normaaliaika”.
Sana talviaika syntyi vastakohdaksi kesäajan käsitteelle, koska talvella on vähemmän ja kesällä enemmän tunteja, jolloin aurinko paistaa. Asia ei kuitenkaan ole niin.
Ne tunnit, jotka aurinko paistaa vuorokauden 24 tunnista – minä tahansa päivänä – eivät riipu siitä, siirretäänkö kelloa eteen- vai taaksepäin.
Kun puhumme “talviajasta”, tarkoitamme usein vain sitä, että "pian tulee talvi" – emme niinkään sitä, että "nyt kellot siirretään taas normaaliaikaan".
Missä Euroopan maissa on käytössä talviaika ja kesäaika?
Maailmassa noin 70 maassa on käytössä kesäaika ja talviaika. Näihin kuuluvat lähes kaikki Euroopan ja Pohjois-Amerikan maat.
Kaikki maat eivät kuitenkaan vaihda aikaa samana päivänä kuin EU-maat. Esimerkiksi Kanadassa talviaikaan siirrytään marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina ja Syyriassa lokakuun viimeisenä perjantaina.
Useissa suurissa maissa eri alueet, provinssit ja osavaltiot voivat suhtautua eri tavalla kesä- ja talviaikaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Havaijin ja Arizonan osavaltioissa on talviaika vuoden ympäri, samoin Australiassa muun muassa Tasmaniassa ja Victoriassa.
Useimmat maista, joissa on käytössä talviaika vuoden ympäri, sijaitsevat Afrikassa.
Seuraavissa maissa talviaika on käytössä koko ajan:
- Japani
- Etelä-Korea
- Venäjä
- Islanti
- Argentiina
- Peru
- Kiina
- Intia
Islannissa on aiemmin käytetty kesä- ja talviaikaa, mutta vuonna 1968 Islannin parlamentti päätti luopua kellonaikojen vaihtamisesta.
Halutaanko aikojen vaihtamisesta luopua?
Maaliskuussa 2019 Euroopan parlamentin enemmistö äänesti kesäajasta luopumisen puolesta.
Euroopan parlamentti toivoo, että jäsenmaat vuodesta 2021 alkaen saavat itse päättää, haluavatko ne luopua kesäajasta, mutta päätökseen pitää vielä saada EU:n ministerineuvoston hyväksyntä. Juuri nyt on epävarmaa, mitä ministerineuvosto päättää.
Ministerineuvosto ilmoitti kesäkuussa 2019, että asiasta ei vielä ole päästy sopuun.
Ajan vaihto säästää rahaa
Talouden kannalta tarkasteltuna monet maat voittavat siirtyessään kesäaikaan.
Italialainen energiayhtiö Terna raportoi vuonna 2016, että kesäajan ansiosta Italiassa säästettiin energiaa noin 580 GWh (eli noin 0,2 prosenttia maan vuotuisesta energiankulutuksesta), mikä tarkoittaa noin 94,5 miljoonan euron säästöä vuodessa.
Asia selviää Euroopan komission raportista vuodelta 2018.
Kesäajan ja talviajan vaihtelu tuottaa merkittäviä säästöjä sähkönkulutukseen.
Vastaava esimerkki löytyy myös Espanjasta.
Siellä energiaministeriö laski, että kesäajalla säästettiin vuonna 2015 kaikkiaan 5 prosenttia valaistukseen käytetystä energiasta.
Vuositasolla säästö oli 300 miljoonaa euroa.
Mikä on asian tieteellinen puoli?
Osa tutkijoista uskoo, että kesäajalla voi olla myönteisiä vaikutuksia lapsiin ja aikuisiin, koska olemme kotona "aiemmin" ja saamme "enemmän" valoa kuin muuten.
Tutkimukset ovat kuitenkin hataralla pohjalla. Euroopassa ja Australiassa on havaittu vain hieman positiivisia vaikutuksia, kun taas USA:ssa ja Brasiliassa kesäajalla on todettu olevan suorastaan negatiivisia vaikutuksia ihmisiin.
Suurin osa tutkimuksista on tullut siihen tulokseen, että kesäaikaan siirtymisestä ei ole ollut hyötyä.
Kellojen siirtäminen vääristää ihmisen biologista kelloa ja aiheuttaa samantapaisia ongelmia, joita lääkärit ovat havainneet vuorotyöläisillä.
Tässä on lueteltu muutamia, ei suinkaan kaikkia, kesäaikaan siirtymisen seurauksia, jotka ovat tulleet ilmi useissa tutkimuksissa:
- Ihmiset – varsinkin nuoret – ovat väsyneitä ja aloitekyvyttömiä päiväsaikaan.
- Monet loukkaantuvat herkemmin ja joutuvat ensiapuun.
- Monet saavat sydänkohtauksen tai sydänpysähdyksen.
- Keinohedelmöityksellä raskaaksi tulleilla naisilla on normaalia suurempi riski saada keskenmeno.
Mitä pitää muistaa, kun siirrytään talviaikaan?
Tärkeintä talviajan alkaessa on muistaa siirtää kellot oikeaan aikaan.
Jos sinulla on rannekello, sinun pitää siirtää sen aika käsin, mutta älypuhelimet, tietokoneet ja useimmat televisiot vaihtavat kellonajan automaattisesti tuntia aiemmaksi, kun siirrytään talviaikaan.
Lisäksi sinun pitää muistaa talviaikaan siirtyminen, jos aiot tiettyyn junaan tai lentokoneeseen lokakuun viimeisen sunnuntain vastaisena yönä.