Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Syyspäiväntasaus

Syyspäiväntasaus hyvästelee kesän

Tiistaina 22. syyskuuta on syyspäiväntasaus. Silloin, kuten kevätpäiväntasauksenakin, sanotaan, että päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Syyspäiväntasaus on yksi neljän vuodenajan kulmakivistä.

Shutterstock

Syyspäiväntasaus enteilee talvea

Syksy on punertuvia lehtiä, lämmintä kaakaota ja pimeneviä iltoja. Syksyyn kuuluu myös tärkeä astronominen merkkipäivä.

Syyspäiväntasaus on hetki, jolloin Aurinko ohittaa taivaan ekvaattorin ja on suoraan päiväntasaajan yläpuolella. Vuonna 2020 syyspäiväntasaus on 22. syyskuuta. Täsmällinen hetki on 16.30 Suomen aikaa.

Tuolloin kesä on virallisesti loppu ja syksy alkaa. Syksy jatkuu aina talvipäivänseisaukseen asti. Talvipäivänseisaus on 21.12. kello 12.02. Siitä alkava talvi jatkuu kevätpäiväntasaukseen, ja kevät puolestaan päättyy kesäpäivänseisaukseen.

Nämä neljä astronomista kulmakiveä jaksottavat siis vuodenaikojen vaihtelua vuodesta toiseen.

syyspäiväntasaus

Vuosi jakautuu neljään osaan, joiden rajapyykkeinä ovat 1. Kevätpäiväntasaus (20. maaliskuuta). 2. Kesäpäivänseisaus (21. kesäkuuta). 3. Syyspäiväntasaus (23. syyskuuta). 4. Talvipäivänseisaus (22. joulukuuta).

Tasauspäivänä päivä ja yö eivät ole yhtä pitkiä

Tasauspäivästä puhuttaessa mainitaan usein, että päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Se ei kuitenkaan aivan tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, sillä yhtä pitkän päivän ja yön hetki osuu aina hieman ennen kevätpäiväntasausta ja hieman syyspäiväntasauksen jälkeen.

Almanakka kertoo, että 22. syyskuuta päivä on useita minuutteja pidempi kuin yö. Tämä johtuu kahdesta seikasta.

Ensinnäkin tähtitieteellisen määritelmän mukaan Aurinko on noussut, kun auringonkiekon keskiosa on horisontin yläpuolella. Tasauspäiväkin on määritelmän mukaan se hetki, kun Auringon keskusta ohittaa taivaan ekvaattorin.

Arkikielessä auringonnousu on kuitenkin se hetki, kun Aurinko kurkistaa horisontista, ja auringonlasku se, kun Aurinko painuu horisontin taakse. Tämän määritelmäeron vuoksi päivä on muutaman minuutin pidempi.

Toiseksi Maan ilmakehä taittuu, kun Aurinko on aivan horisontin alapuolella. Siksi näyttää siltä, että Aurinko on hieman korkeammalla taivaalla kuin se todellisuudessa on.

Toisin sanoen täällä pohjoisessa Aurinko näkyy noin neljä minuuttia ennen auringonnousua ja neljä minuuttia auringonlaskun jälkeen.

Syyspäiväntasaus aloittaa pimeän kauden

Vaikka tasauspäivät eivät ihan olekaan tasauspäiviä, niihin liittyy monta seikkaa, jotka tekevät niistä erityisiä.

Tasauspäivät ovat ne kaksi päivää vuodessa, jolloin Aurinko nousee suoraan idästä ja laskee suoraan länteen. Ja ainoastaan tasauspäivinä henkilö, joka seisoo täsmälleen päiväntasaajalla, voi nähdä, miten Aurinko kulkee hänen päänsä yli.

Pohjoisnavalla kevätpäiväntasaus aloittaa kuuden kuukauden valoisan ajan, jolloin Aurinko ei laske lainkaan, kun taas etelänavalla alkaa kuusi kuukautta kestävä pimeys.

Toisin kuin voisi olettaa, vuodenaikojen vaihtelu ei johdu siitä, miten lähellä Aurinkoa Maa kulkee ellipsinmuotoisella radallaan. Syynä vuodenaikojen vaihteluun on nimittäin se, että Maa on noin 23,5 astetta kallellaan.

Kallistuksen vuoksi pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko osoittavat vuoronperään kohti Aurinkoa sillä aikaa, kun Maa kiertää radallaan kerran Auringon ympäri.

Pohjoisilla ja eteläisillä leveysasteilla päivän pituus ja Auringon paikka taivaalla vaihtelevat niin paljon, että meillä on neljä vuodenaikaa. Tropiikissa vuodenaikoja on vain kaksi.

Asia selviää tästä videopätkästä:

Syyspäiväntasaus osuu eri vuosina eri päiville

Eri vuosina syyspäiväntasaus on joko 22. tai 23. syyskuuta. Samoin kevätpäiväntasaus voi olla joko 20. tai 21. maaliskuuta.

Vuodessa ei nimittäin ole täsmällistä määrää vuorokausia, vaan noin 365 ja yksi neljäsosa vuorokautta. Tätä epätarkkuutta ei oteta kolmena vuonna huomioon, mutta joka neljäs vuosi vuoden päiviin lisätään karkauspäivä.

Siksi tasausten ja seisausten ajankohdat siirtyvät ensin kolmena vuotena kuusi tuntia eteenpäin ja neljäntenä vuotena eli karkausvuotena 18 tuntia taaksepäin.

Paavi Gregorius XIII:n määräyksestä katolisissa maissa otettiin käyttöön greoriaaninen kalenteri vuonna 1582. Ruotsissa ja Suomessa uuteen ajanlaskuun siirryttiin 1753.

Paavin määräyksestä sadalla jaolliset vuodet, esimerkiksi 1700 tai 1800, eivät ole karkausvuosia, paitsi jos sadalla jaollinen vuosi on samalla jaollinen 400:lla.

Näistä määräyksistä syntyi kalenterivuosi, jossa on 365,2425 vuorokautta. Siinä otetaan huomioon se, että Maasta tarkkailtuna Auringon kierros taivaalla kestää 365,24219 vuorokautta.

Käytössä oleva ajanlasku on siis niin lähellä todellisuutta, että vuodenajat pysyvät hyvin paikoillaan.

Lue myös:

Kevätpäiväntasaus
Vuodenajat

SE ON SITTEN KEVÄT: Tervetuloa valo ja lämpö

4 minuuttia
Vuodenajat

Tästä syystä meillä on vuodenajat

4 minuuttia
Vuodenajat

VUODEN LYHIN PÄIVÄ: Pohjoinen pallonpuolisko piilottelee Auringolta

3 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota