Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Kevään valokylpy herättää luonnon

Aurinko kypsyttää siittiöitä, hersyttää sukupuolihormoneja ja idättää kasveja. Valo – tai pikemminkin pimeän puute – saa parhaillaan luonnon kukoistamaan.

Kevät on ehtinyt pitkälle, ja luonto pursuaa elämää. Kun aurinko paistaa täydeltä terältä, kasvit alkavat kasvaa vauhdikkaasti ja eläimet virkoavat talvihorroksestaan.

Eliöiden kyvyllä aistia valoa ja lisätä nopeasti kierroksia on suuri merkitys niiden selviytymiselle.

Siksi kasveilla on valoa aistivia reseptoreita, fytokromeja, jotka imevät itseensä valoa ja säätelevät useita kasvin toimintoja, kuten siementen kypsymistä ja kukinnan alkamista.

Fytokromit reagoivat valoon erittäin herkästi ja aistivat hyvin pieniä valomääriä. Sen ansiosta kasvi tietää tarkasti, kuinka pitkä yö on. Kun yöt lyhenevät keväällä riittävästi, kasvit valmistautuvat kasvukauteen ja voivat turvallisesti alkaa kasvattaa lehtiä ja kukkia.

Auringonsäteet saavat eläimet kiimaan

Kevät on eläimille paras vuodenaika lisääntymiseen. Silloin niille ja niiden jälkeläisille on tarjolla runsaasti ravintoa niukkuutta tarjonneen talven jälkeen. Siksi eläimet runsastuvat keväällä melkeinpä kasvien tapaan.

Mistä eläin tietää kevään koittaneen?

Lämpötila vaikuttaa sekä kasveihin että eläimiin. Siten valon määrä ei yksistään aiheuta luonnon puhkeamista kukoistukseen. Lämmöllä on siinä tärkeä osa.

Kun auringonsäteily voimistuu, luonnossa alkaa tapahtua. Esimerkiksi mehiläiset, joilla on vessahätä, voivat lähteä käymään pesän ulkopuolella.

Sisiliskon halut heräävät

Firben
© Shutterstock

Aurinko kypsyttää matelijan siittiöt

Suomessa sisiliskot heräävät talvihorroksesta yleensä huhtikuussa.

Talven kangistaman vaihtolämpöisen matelijan pitää lämmitellä kevätauringossa saadakseen itseensä eloa. Siksi sisiliskon näkee alkukeväästä yleensä loikomassa tummalla kivellä tai laatalla, jota auringonsäteet lämmittävät.

Sisiliskot valmistautuvat samalla pian alkavaan parittelukauteen. Valosta ja lämmöstä riippuu, syntyykö koiraassa hedelmöityskykyisiä siittiöitä. Monien muiden fysiologisten toimintojen tavoin niiden kypsyminen vaatii riittävän korkean ruumiinlämmön.

Sperman laadulla on merkitystä, kun koiraat kilpailevat, mikä niistä onnistuu siittämään jälkeläisiä paritellessaan naaraan kanssa.

Naaraiden talvihorros päättyy vasta sitten, kun koiraiden siittiöt ovat valmiita. Siksi naaraat alkavat liikkua 2–4 viikkoa myöhemmin. Ne ovat heti hyvin paritteluhaluisia ja voivat paritella usean eri koiraan kanssa.

Kun naaraalla on paljon seksikumppaneita, koiras ei voi varmistaa, että juuri se siittää jälkeläiset. Dna-analyysien mukaan naaraat pystyvät torjumaan sukusiitoksia. Naaraalle lähintä sukua olevien koiraiden siittiöillä on kaikkein huonoimmat hedelmöitysmahdollisuudet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähisukulaiset eivät yleensä saa yhteisiä jälkeläisiä.

Koirailla puolestaan on kyky säästellä arvokkaita auringon kypsyttämiä siittiöitään: ne eivät välttämättä laske koko sperma-annosta kerralla naaraaseen, kun ne pitävät kilpailun vuoksi isäksi tulemista liian epätodennäköisenä.

Munasolujen kypsyminen vaatii myös lämpöä. Koska naaraat tuottavat vain 4–15 munasolua, ne eivät tarvitse yhtä pitkää valmistautumisaikaa kuin koiraat.

Mehiläisiä kakattaa

Bi på blomst

Kun mehiläinen on tyhjentänyt suolensa, se alkaa etsiä mettä ja siitepölyä.

© Shutterstock

Mehiläinen tyhjentää suolensa

Talvi on ankaraa aikaa mehiläisille. Osa niistä kuolee kylmyyteen, ja pesässä niiden täytyy puristaa peräaukkonsa kiinni ja olla ulostamatta koko talven yli. Pesää ei saa nimittäin liata, sillä ulosteet ja muut eritteet kasvattavat riskiä, että sairaudet alkavat levitä siellä.

Niin kauan kuin ulkona ei tarkene lentää, mehiläisten pitää lämmittää yhdessä pesän kuningatarta. Heti kun kevät leudontaa päivät, mehiläiset alkavat liikkua pesän ulkopuolella.

Kun lämpötila ylittää kymmenen astetta, mehiläiset kiirehtivät tyhjentämään suolensa. Siihen on kuitenkin vielä aikaa, että ne alkavat kerätä siitepölyä ja mettä. Mehiläisten ulostetta voi nähdä auton tuulilasissa tai narulle ripustetussa pyykissä pieninä keltaisina tai oranssina pilkkuina.

Mehiläiset kokevat kevään valokylvyn eri tavalla kuin ihmiset. Ne aistivat nimittäin ultraviolettisäteilyä, jota ihmissilmä ei erota.

Kyky nähdä ultraviolettivaloa auttaa mehiläisiä havaitsemaan kukkia ja löytämään siitepölyä ja mettä. Monille kukille ominaisen häränsilmäkuvion erottaminen vaatii UV-näköä. Kukan keskiosa tuottaa paitsi siitepölyä ja mettä myös pigmenttiä, joka saa kukkapohjuksen näyttämään mehiläisten silmissä muita osia tummemmalta.

Merihanhi iloitsee ruohosta

Grågæs i græs

Tuore ruoho innostaa munimaan

Keväällä voi ihastella merihanhien ja muiden muuttolintujen auroja taivaalta. Merihanhia alkaa tulla Suomeen pesimään yleensä jo maaliskuussa.

Hanhilla on tapana saapua pariskunnittain, sillä kerran puolison löydettyään ne pitävät yhtä elämänsä loppuun asti.

Hanhet houkuttelee keväällä Pohjolaan se, että pitkät päivät ja lyhyet yöt vauhdittavat ruoho- ja heinäkasvien kasvua.

Siksi uusille jälkeläisille on tarjolla runsaasti tuoretta, ravitsevaa syötävää, kun ne kuoriutuvat munasta.

Perille päästyään hanhet etsivät hyvän pesäpaikan ruohoa kasvavalta rannalta, kosteikolta, suolta tai pellolta. Pariskunta ryhtyy heti rakentamaan kasveista pesää, ja pian naaras munii siihen 5–6 munaa.

Pesinnän ajoitus on tarkkaa. Jos poikaset kuoriutuvat liian aikaisin tai myöhään, niide

Kyiden kaksintaistelu

Hugorme i duel
© Shutterstock

Kyyt himoavat valoa ja seksiä

Kevätaurinko herättää maan alla syksystä jopa toukokuuhun asti horrostavat kyyt. Ne alkavat sitten lämmitellä lumettomilla aurinkoisilla paikoilla.

Koska kevätkylmät ovat tavallisia, kyyt pysyttelevät lähellä talvehtimispaikkaansa, jonka suojiin ne palaavat etenkin takatalven yllättäessä. Kylmissään käärmeet ovat kankeita ja hitaita, mutta auringonpaiste virkistää ne: lämpeneminen vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja nopeuttaa liikkeitä.

Kevät on hyvä aika tarkkailla kyitä luonnossa. Silloin ne pysyvät pitkiä aikoja paikallaan.

Talvehtimispaikastaan lähtevät ensimmäisenä koiraat. Ne alkavat heti valmistautua paritteluun. Silloin ne muun muassa luovat nahkansa ja mittelevät naaraista.

Naaraat tulevat ulos noin kuukautta myöhemmin kuin ensimmäiset koiraat. Paritteluaika kestää nelisen viikkoa, ja koiraat ottavat mittaa toisistaan loppuun asti. Ne eivät ehdi edes saalistamaan, joten ne joutuvat selviytymään sillä vararavinnolla, jonka ne keräsivät ennen vaipumistaan horrokseen.

Juoksuhämähäkit metsällä

Ulveedderkop med unger
© Shutterstock

Aurinko siivittää saalistajia

Juoksuhämähäkit ovat petoja, jotka toisin kuin pyyntiverkkoja kutovat hämähäkit ottavat saaliseläimensä itse kiinni.

Juoksuhämähäkkilajeja tunnetaan noin 2 500. Suomessa tavataan esimerkiksi niittysusikkia, jolla on kokoa vain 7 millimetriä.

Päiväaktiivinen hämähäkki viihtyy aurinkoisilla paikoilla. Peto saalistaa niittyjen lisäksi pihoissa ja puistoissa jo varhain keväällä jopa hangella. Kun maa on lämmennyt niin paljon, että hyönteiset alkavat liikkua, niittysusikin on helppo löytää sopivia saaliseläimiä.

Nopea juoksuhämähäkki on ruskea, joten se sulautuu hyvin ympäristöön. Niittysusikilla on erinomainen näkö. Kun hämähäkkien kahdeksan silmää ovat yleensä yhtä isoja, niittysusikilla kaksi niistä on selvästi muita kookkaampia.

Hämähäkki on lisääntymiskykyinen toukokuusta syyskuuhun. Keväällä naaras kantaa takaruumiillaan munapussia. Munista kuoriutuvat 30–50 poikasta ovat emonsa kyydissä niin kauan, että niiden omat jalat kantavat.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota