Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Kesäpäivänseisaus - vuoden pisin päivä

Kesäpäivänseisauksena päivä on pisimmillään

Kesäpäivänseisauksen aikaan pohjoinen pallonpuolisko kylpee Auringon valossa ja päivä on vuoden pisin.

Shutterstock

Kesäpäivänseisauksena päivä on pisimmillään

Sunnuntaina 21. kesäkuuta 2020 alamme jälleen kulkea kohti pimeämpää aikaa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesäpäivänseisaus.

Helsingissä päivän pituus on 18 tuntia 57 minuuttia ja Oulussa 22 tuntia 4 minuuttia. Pohjoisimmassa Suomessa Aurinko ei laske lainkaan. Talvipäivänseisauksen, vuoden lyhimmän päivän, aikaan päivän pituus Helsingissä on vain 5 tuntia 49 minuuttia ja Oulussa 3 tuntia 34 minuuttia. Pohjoisimmassa Suomessa Aurinko on kokonaan horisontin alapuolella.

Jo heti kesäpäivänseisauksen jälkeen päivänvaloa on vähemmän, tosin alkuun on kyse vain joistakin sekunneista.

Mikä kesäpäivänseisaus on?

Kesäpäivänseisaus pohjoisella pallonpuoliskolla on se ajankohta, jolloin Maan kiertoakselin pohjoispää kallistuu lähimmäs Aurinkoa – ja Maa vastaanottaa mahdollisimman paljon päivänvaloa.

Ilmiö syntyy siksi, että Maa ei kierrä Aurinkoa pystyssä akselinsa suhteen vaan se on kallistunut 23,5 astetta.

Kesäpäivänseisauksena Maa on Aurinkoa kiertävällä radallaan sellaisessa vaiheessa, että pohjoisnapa Maan kallistumisen vuoksi on lähimmillään Aurinkoa.

Aurinko näkyy tällöin taivaalla pohjoisimmillaan ja alkaa sitten pikku hiljaa siirtyä etelämmäksi.

Talvipäivänseisauksen aikana Aurinko saavuttaa eteläisimmän asemansa taivaalla. Ajankohdat, jolloin Auringon asema on ääripäiden puolivälissä kaksi kertaa vuodessa, ovat päiväntasauksia. Kevätpäiväntasaus on maaliskuussa ja syyspäiväntasaus syyskuussa.

VIDEO: Näin maapallon akselin kaltevuus vaikuttaa auringonvalon määrään

Tämä Nasan timelapse-video näyttää, miten auringonvalon määrä maapallolla muuttuu vuodenaikojen seisaus- ja tasauspäivien mukaan.

© Shutterstock

Milloin on kesäpäivänseisaus?

Kesäpäivänseisaus tapahtuu vuonna 2020 sunnuntaina kesäkuun 21. päivänä kello 0.43 Suomen aikaa. Kesäpäivänseisaus osuu pohjoisella pallonpuoliskolla aina kesäkuun 20. tai 21. päivälle.

Vuonna 2021 kesäpäivänseisaus on tarkalleen sanottuna 21. kesäkuuta kello 06.32 ja vuonna 2022 kesäkuun 21. päivänä kello 12.13.

Stonehenge

Stonehenge Wiltshiressa Englannissa oli pitkään arvoitus. Nykyään ollaan laajalti yhtä mieltä siitä, että kivillä on yhteys kesä- ja talvipäivänseisaukseen. Kumpanakin seisauspäivänä nimittäin monumentin halki kulkee valolinjoja.

© Shutterstock

Etelä-Suomessa päivä lyhenee keskimäärin 4 minuutin vauhtia

Mentäessä kohti talvipäivänseisausta, joka vuonna 2020 on pohjoisella pallonpuoliskolla 21. joulukuuta, päivät lyhenevät Suomen etelärannikon korkeudella keskimäärin 4 minuuttia 20 sekuntia vuorokautta kohti.

Heti kesäpäivänseisauksen jälkeen päivän pituus lyhenee vähiten, mutta syyskuussa – syyspäiväntasauksen aikaan – aurinko paistaa päivä päivältä peräti viisi minuuttia vähemmän.

Päivänseisaukset tapahtuvat samaan aikaan koko maapallolla, mutta tietenkin kellonaika riippuu aina aikavyöhykkeestä.

Kun pohjoisella pallonpuoliskolla päivät lyhenevät kesäpäivänseisauksen jälkeen, eteläisellä pallonpuoliskolla tilanne on päinvastainen. Siellä kesäkuussa on vuoden lyhin päivä ja siitä päivät alkavat pidentyä.

Keskikesän juhlaa vietettiin jo ennen kuin tunnettiin juhannus

Pohjolassa on perinteisesti juhlistettu sekä kesän- että talvipäivänseisausta eli ajankohtia, jolloin päivä alkoi joko lyhentyä tai pidentyä.

Suomessa kesäpäivänseisauksen aikoihin vietetään keskikesän juhlaa, juhannusta. Nykyään juhannuspäivä on aikavälille 20.–26. kesäkuuta sijoittuva lauantai. Vuoteen 1954 saakka juhannusaatto oli aina 23. kesäkuuta ja juhannuspäivä 24. kesäkuuta. Esimerkiksi Virossa ja Norjassa juhannuspäivä on edelleen aina 24. kesäkuuta.

Keskikesän juhlaa vietettiin Suomessa kuten monissa muissakin maissa jo paljon ennen kristinuskoa. Vanhaan pakanalliseen juhlaan liittyivät sadon ja hedelmällisyyden varmistaminen ja taiat, joilla piti taata hyvä sato ja naimaonni. Kristinuskon levittyä Suomeen katolinen kirkko nimesi keskikesän juhlan puoli vuotta ennen joulua syntyneen Johannes Kastajan syntymäpäiväksi ja liitti perinteisen juhlan siten kirkon piiriin.

juhannus

Joissakin maissa keskikesän juhlan perinteisiin kuuluu noitaa symboloivan nuken polttaminen.

© Shutterstock

Kokon polttaminen on vanha pohjoismainen tapa, joka on Suomessakin säilyttänyt asemansa juhannukseen kuuluvana perinteenä. Ahvenanmaalla ja ruotsinkielisellä rannikkoseudulla on myös tapana pystyttää juhannussalko.

Lue myös:

Vuodenajat

VUODEN LYHIN PÄIVÄ: Pohjoinen pallonpuolisko piilottelee Auringolta

3 minuuttia
Vuodenajat

Kesäaika verottaa yöunia ja liikevaihtoa

3 minuuttia
Syyspäiväntasaus
Vuodenajat

Syyspäiväntasaus hyvästelee kesän

4 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota