Kesäpäivänseisaus - vuoden pisin päivä

Kesäpäivänseisauksena päivä on pisimmillään

Kesäpäivänseisauksen aikaan pohjoinen pallonpuolisko kylpee Auringon valossa ja päivä on vuoden pisin.

Kesäpäivänseisauksen aikaan pohjoinen pallonpuolisko kylpee Auringon valossa ja päivä on vuoden pisin.

Shutterstock

Kesäpäivänseisauksena päivä on pisimmillään

Maanantaina 21. kesäkuuta 2021 alamme jälleen kulkea kohti pimeämpää aikaa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesäpäivänseisaus.

Helsingissä päivän pituus on 18 tuntia 57 minuuttia ja Oulussa 22 tuntia 4 minuuttia. Pohjoisimmassa Suomessa Aurinko ei laske lainkaan.

Talvipäivänseisauksen, vuoden lyhimmän päivän, aikaan päivän pituus Helsingissä on vain 5 tuntia 46 minuuttia ja Oulussa 3 tuntia 30 minuuttia. Pohjoisimmassa Suomessa Aurinko on kokonaan horisontin alapuolella.

Jo heti kesäpäivänseisauksen jälkeen päivänvaloa on vähemmän, tosin alkuun on kyse vain joistakin sekunneista.

Mikä kesäpäivänseisaus on?

Kesäpäivänseisauksena pohjoinen pallonpuolisko kylpee valossa

Kesäpäivänseisaus pohjoisella pallonpuoliskolla on se ajankohta, jolloin Maan kiertoakselin pohjoispää kallistuu lähimmäs Aurinkoa – ja Maa vastaanottaa mahdollisimman paljon päivänvaloa.

Ilmiö syntyy siksi, että Maa ei kierrä Aurinkoa pystyssä akselinsa suhteen vaan se on kallistunut 21,8 – 24,4 astetta.

Maan kallistus vaihtelee 40 000 vuoden sykleissä. Tällä hetkellä kallistus on 23,44 astetta.

Maan kallistus kesäpäivänseisauksena

Maan kiertää Aurinkoa kallistuneena. Kesäpäivänseisauksena pohjoisnapa saa eniten Aurinkoa.

© Lasse Alexander Lund-Andersen

Talvipäivänseisauksen aikana Aurinko saavuttaa eteläisimmän asemansa taivaalla.

Ajankohdat, jolloin Auringon asema on ääripäiden puolivälissä kaksi kertaa vuodessa, ovat päiväntasauksia. Kevätpäiväntasaus on maaliskuussa ja syyspäiväntasaus syyskuussa.

Maan kallistus ja kiertorata Auringon ympäri

Maan kallistus tarkoittaa sitä, että Aurinko nousee ja laskee eri aikaan eri vuodenaikaan. Ajankohdat, jolloin Auringon asema on ääripäiden puolivälissä kaksi kertaa vuodessa, ovat päiväntasauksia. 1. Kevätpäiväntasaus, 2. Kesäpäivänseisaus, 3. Syyspäiväntasaus ja 4. Talvipäivänseisaus.

© Lasse Alexander Lund-Andersen

Milloin on kesäpäivänseisaus?

Kesäpäivänseisaus tapahtuu vuonna 2021 maanantaina kesäkuun 21. päivänä kello 06.32 Suomen aikaa. Kesäpäivänseisaus osuu pohjoisella pallonpuoliskolla aina kesäkuun 20. tai 21. päivälle.

Vuonna 2022 kesäpäivänseisaus on tarkalleen sanottuna kesäkuun 21. päivänä kello 12.13. Vuonna 2023 tarkka aika on 21. kesäkuuta kello 17.57.

Stonehenge

Stonehenge Wiltshiressa Englannissa oli pitkään arvoitus. Nykyään ollaan laajalti yhtä mieltä siitä, että kivillä on yhteys kesä- ja talvipäivänseisaukseen. Kumpanakin seisauspäivänä nimittäin monumentin halki kulkee valolinjoja.

© Shutterstock

Etelä-Suomessa päivä lyhenee keskimäärin 4 minuutin vauhtia

Mentäessä kohti talvipäivänseisausta, joka vuonna 2021 on pohjoisella pallonpuoliskolla 21. joulukuuta, päivät lyhenevät Suomen etelärannikon korkeudella keskimäärin 4 minuuttia 20 sekuntia vuorokautta kohti.

Heti kesäpäivänseisauksen jälkeen päivän pituus lyhenee vähiten, mutta syyskuussa – syyspäiväntasauksen aikaan – aurinko paistaa päivä päivältä peräti viisi minuuttia vähemmän.

Päivänseisaukset tapahtuvat samaan aikaan koko maapallolla, mutta tietenkin kellonaika riippuu aina aikavyöhykkeestä.

Kun pohjoisella pallonpuoliskolla päivät lyhenevät kesäpäivänseisauksen jälkeen, eteläisellä pallonpuoliskolla tilanne on päinvastainen. Siellä kesäkuussa on vuoden lyhin päivä ja siitä päivät alkavat pidentyä.

Keskikesän juhlaa vietettiin jo ennen kuin tunnettiin juhannus

Pohjolassa on perinteisesti juhlistettu sekä kesän- että talvipäivänseisausta eli ajankohtia, jolloin päivä alkoi joko lyhentyä tai pidentyä.

Suomessa kesäpäivänseisauksen aikoihin vietetään keskikesän juhlaa, juhannusta. Nykyään juhannuspäivä on aikavälille 20.–26. kesäkuuta sijoittuva lauantai. Vuoteen 1954 saakka juhannusaatto oli aina 23. kesäkuuta ja juhannuspäivä 24. kesäkuuta. Esimerkiksi Virossa ja Norjassa juhannuspäivä on edelleen aina 24. kesäkuuta.

Keskikesän juhlaa vietettiin Suomessa kuten monissa muissakin maissa jo paljon ennen kristinuskoa. Vanhaan pakanalliseen juhlaan liittyivät sadon ja hedelmällisyyden varmistaminen ja taiat, joilla piti taata hyvä sato ja naimaonni. Kristinuskon levittyä Suomeen katolinen kirkko nimesi keskikesän juhlan puoli vuotta ennen joulua syntyneen Johannes Kastajan syntymäpäiväksi ja liitti perinteisen juhlan siten kirkon piiriin.

juhannus

Joissakin maissa keskikesän juhlan perinteisiin kuuluu noitaa symboloivan nuken polttaminen.

© Shutterstock

Kokon polttaminen on vanha pohjoismainen tapa, joka on Suomessakin säilyttänyt asemansa juhannukseen kuuluvana perinteenä. Ahvenanmaalla ja ruotsinkielisellä rannikkoseudulla on myös tapana pystyttää juhannussalko.