Kesäpäivänseisauksena päivä on pisimmillään
keskiviikko 21. kesäkuuta 2023 alamme jälleen kulkea kohti pimeämpää aikaa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesäpäivänseisaus.
Helsingissä päivän pituus on 18 tuntia 57 minuuttia ja Oulussa 22 tuntia 4 minuuttia. Pohjoisimmassa Suomessa Aurinko ei laske lainkaan.
Talvipäivänseisauksen, vuoden lyhimmän päivän, aikaan päivän pituus Helsingissä on vain 5 tuntia 46 minuuttia ja Oulussa 3 tuntia 30 minuuttia. Pohjoisimmassa Suomessa Aurinko on kokonaan horisontin alapuolella.
Jo heti kesäpäivänseisauksen jälkeen päivänvaloa on vähemmän, tosin alkuun on kyse vain joistakin sekunneista.
Mikä kesäpäivänseisaus on?
Kesäpäivänseisauksena pohjoinen pallonpuolisko kylpee valossa
Kesäpäivänseisaus pohjoisella pallonpuoliskolla on se ajankohta, jolloin Maan kiertoakselin pohjoispää kallistuu lähimmäs Aurinkoa – ja Maa vastaanottaa mahdollisimman paljon päivänvaloa.
Ilmiö syntyy siksi, että Maa ei kierrä Aurinkoa pystyssä akselinsa suhteen vaan se on kallistunut 21,8 – 24,4 astetta.
Maan kallistus vaihtelee 40 000 vuoden sykleissä. Tällä hetkellä kallistus on 23,44 astetta.
Maan kiertää Aurinkoa kallistuneena. Kesäpäivänseisauksena pohjoisnapa saa eniten Aurinkoa.
Talvipäivänseisauksen aikana Aurinko saavuttaa eteläisimmän asemansa taivaalla.
Ajankohdat, jolloin Auringon asema on ääripäiden puolivälissä kaksi kertaa vuodessa, ovat päiväntasauksia. Kevätpäiväntasaus on maaliskuussa ja syyspäiväntasaus syyskuussa.
Maan kallistus tarkoittaa sitä, että Aurinko nousee ja laskee eri aikaan eri vuodenaikaan. Ajankohdat, jolloin Auringon asema on ääripäiden puolivälissä kaksi kertaa vuodessa, ovat päiväntasauksia. 1. Kevätpäiväntasaus, 2. Kesäpäivänseisaus, 3. Syyspäiväntasaus ja 4. Talvipäivänseisaus.
Milloin on kesäpäivänseisaus?
Auringon suunnanmuutos tapahtuu vuonna 2023 kesäkuun 21. päivänä klo 17.58. Tuolloin on virallisesti kesäpäivänseisaus.
Kesäpäivänseisaus on pohjoisella pallonpuoliskolla aina 20. tai 21. päivänä kesäkuuta.
Vuonna 2024 kesäpäivänseisaus on 20. kesäkuuta klo 23.50 ja vuonna 2025 kesäkuun 21. päivänä klo 05.42.
Stonehenge Wiltshiressa Englannissa oli pitkään arvoitus. Nykyään ollaan laajalti yhtä mieltä siitä, että kivillä on yhteys kesä- ja talvipäivänseisaukseen. Kumpanakin seisauspäivänä nimittäin monumentin halki kulkee valolinjoja.
Etelä-Suomessa päivä lyhenee keskimäärin 4 minuutin vauhtia
Mentäessä kohti talvipäivänseisausta, joka vuonna 2022 on pohjoisella pallonpuoliskolla 21. joulukuuta, päivät lyhenevät Suomen etelärannikon korkeudella keskimäärin 4 minuuttia 20 sekuntia vuorokautta kohti.
Heti kesäpäivänseisauksen jälkeen päivän pituus lyhenee vähiten, mutta syyskuussa – syyspäiväntasauksen aikaan – aurinko paistaa päivä päivältä peräti viisi minuuttia vähemmän.
Päivänseisaukset tapahtuvat samaan aikaan koko maapallolla, mutta tietenkin kellonaika riippuu aina aikavyöhykkeestä.
Kun pohjoisella pallonpuoliskolla päivät lyhenevät kesäpäivänseisauksen jälkeen, eteläisellä pallonpuoliskolla tilanne on päinvastainen. Siellä kesäkuussa on vuoden lyhin päivä ja siitä päivät alkavat pidentyä.
Keskikesän juhlaa vietettiin jo ennen kuin tunnettiin juhannus
Pohjolassa on perinteisesti juhlistettu sekä kesän- että talvipäivänseisausta eli ajankohtia, jolloin päivä alkoi joko lyhentyä tai pidentyä.
Suomessa kesäpäivänseisauksen aikoihin vietetään keskikesän juhlaa, juhannusta. Nykyään juhannuspäivä on aikavälille 20.–26. kesäkuuta sijoittuva lauantai. Vuoteen 1954 saakka juhannusaatto oli aina 23. kesäkuuta ja juhannuspäivä 24. kesäkuuta. Esimerkiksi Virossa ja Norjassa juhannuspäivä on edelleen aina 24. kesäkuuta.
Keskikesän juhlaa vietettiin Suomessa kuten monissa muissakin maissa jo paljon ennen kristinuskoa.
Vanhaan pakanalliseen juhlaan liittyivät sadon ja hedelmällisyyden varmistaminen ja taiat, joilla piti taata hyvä sato ja naimaonni. Kristinuskon levittyä Suomeen katolinen kirkko nimesi keskikesän juhlan puoli vuotta ennen joulua syntyneen Johannes Kastajan syntymäpäiväksi ja liitti perinteisen juhlan siten kirkon piiriin.
Joissakin maissa keskikesän juhlan perinteisiin kuuluu noitaa symboloivan nuken polttaminen.
Kokon polttaminen on vanha pohjoismainen tapa, joka on Suomessakin säilyttänyt asemansa juhannukseen kuuluvana perinteenä. Ahvenanmaalla ja ruotsinkielisellä rannikkoseudulla on myös tapana pystyttää juhannussalko.