Viikon 5 parasta tiedejuttua

Venäläinen vakoiluvalas, ihmisgeenejä saaneet apinat ja ensimmäinen eurooppalainen avaruuskeskus. Keräsimme tähän parhaat tiedejutut kuluneen viikon varrelta.

Jim Grossmann & Kim Shiflett & NASA

Maitovalas on venäläisten ase

Pohjois-Norjassa Ingøysaaren edustalla kalastajat eivät päässeet nostamaan pyydyksiään, kun heitä tuli tervehtimään yllättävä vieras: valjaisiin puettu maitovalas.

Kesyltä vaikuttava valas ui useiden kalastusalusten luo ja yritti irrottautua valjaista hieromalla itseään alusten runkoon.

Valjaiden yksityiskohta on saanut tutkijat pohtimaan, voisiko valas olla peräisin Venäjän laivastosta. Ehkä sitä on opetettu etsimään miinoja, ammuksia, torpedoja ja muita aseita merenpohjasta.

KATSO, MIKÄ SEIKKA VIITTAA VENÄJÄÄN

© Jørgen Ree Wiig/Fiskeridirektoratets Sjøtjeneste

Eurooppa saa oman avaruuskeskuksen

Avaruusrakettien laukaisujen määrä on vain kasvanut, ja laukaisujonot pitenevät.

Uusi avaruuskeskusten sukupolvi on rakenteilla. Niillä aiotaan päästä eroon ruuhkista, lähettää valtavia raketteja kohti muita planeettoja ja tarjota turisteille edullisia lentoja avaruuteen.

Yksi uusista avaruuskeskuksista aiotaan sijoittaa Eurooppaan – jolloin oma maanosamme saa ensimmäisen yksityisen avaruuskeskuksen.

KATSO, MINNE AVARUUSKESKUS SIJOITETAAN

© Jim Grossmann & Kim Shiflett & NASA

Apinat saivat ihmisen geenejä

Ihmisen aivojen kehitys otti useita miljoonia vuosia sitten ison pyrähdyksen, minkä ansiosta niiden koko kasvoi ja ihmisen kognitiiviset kyvyt paranivat verrrattuna lähimpiin sukulaisiin, kuten gorilloihin ja simpansseihin.

Kiinalaistutkijat ovat yrittäneet tasoittaa lajien välistä eroa siirtämällä makakiapinoihin ylimääräisen kopion ihmisen MCPH1-geenistä.

Koe jakaa mielipiteitä. Jotkut tutkijat pitävät sitä eettisesti arveluttavana.

MITÄ MIELTÄ SINÄ OLET? ÄÄNESTÄ TÄÄLLÄ

© Shutterstock

Tutkijat kirjoittavat elämän historian uusiksi

Yhteyttäminen, tuma, raajat ja selkäranka – elämä on ottanut monta uskomatonta harppausta.

Uudet löydöt ja havainnot muuttavat kuitenkin käsitystä siitä, missä ja milloin elämän suurimmat edistysaskeleet tapahtuivat. Nyt esimerkiksi tiedetään, että suvullinen lisääntyminen alkoi vasta noin 1,2 miljardia vuotta sitten.

SEURAA TUTKIJOIDEN TYÖTÄ ELÄMÄN HISTORIAN PARISSA

© Nobumichi Tamura

Näe pölypilviä ja kaasusumuja

Kierteisgalakseja, jättimäisiä pölypilviä ja valtavia räjähdyksiä.

1700-luvulla ranskalainen tähtitieteilijä Charles Messier havaitsi ilmiöitä, joita hän ei pystynyt selittämään. Hän kokosi ne listaksi, joka tunnetaan nykyisin Messierin luettelona.

Hubble-teleskooppi on kuvannut uransa aikana lukuisia avaruuden kohteita, ja nyt on havaittu, että Messierin luetteloon kuuluu joitakin maailmankaikkeuden visuaalisesti näyttävimpiä ilmiöitä.

TUTKI KUVIA TÄÄLLÄ

Lue myös:

Kotkasumu
Teleskoopit

Hubblen 12 upeaa uutta kuvaa kaukaa avaruudesta

2 minuuttia
Oriontågen
Maailmankaikkeus

Syntyviä tähtiä ja supernovia: Tässä ovat universumin parhaat Kodak-kohteet

2 minuuttia
Luonto

Miksi rantahiekka kuumenee?

0 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!