Linnunaivot antavat osviittaa T. rexin älykkyydestä
Tyranniliskon aivojen rakenteesta ei ole suoria todisteita. Ainakaan toistaiseksi ei ole löytynyt T. rexin aivofossiileja, joita voisi tutkia. Syynä on se, että pehmytkudokset, kuten aivot, hajoavat paljon nopeammin kuin luut.
Siksi T. rexin aivokapasiteetin tutkiminen piti aloittaa toisesta päästä eli sen nykyään elävistä sukulaisista. Nykyiset linnut ovat hirmuliskojen jälkeläisiä.
Vanderbiltin yliopiston aivotutkija Suzana Herculano-Houzel aloitti laskemalla aivosolujen määrän varhain kehittyneillä linnulla, kuten emuilla, jotka evoluution näkökulmasta suhteellisen lähellä hirmuliskoja. Sitten hän suhteutti aivosolujen määrän aivokopan kokoon ja laski, miten monta aivosolua mahtuisi T. rexin kalloon.
Laskelman tulos pitää siis paikkansa vain, jos hirmuliskojen aivot olivat rakenteeltaan samanlaiset kuin lintujen.
T. rex oli yhtä älykäs kuin apinat
Suzana Herculano-Houzelin laskelmien mukaan Tyrannosaurus rexin aivoissa oli lähes 3,3 miljoonaa isojenaivojen hermosolua.
Juuri isoissa-aivoissa sijaitsevat kehittyneisiin aivotoimintoihin liittyvät alueet.
Isojenaivojen koon perusteella T. rex olisi älykkyydeltään samalla tasolla kuin monet suhteellisen älykkäinä pidetyt nisäkkäät. Esimerkiksi paviaanilla on isoissa-aivoissa Herculano-Houzelin tutkimuksen mukaan 2,8 miljoonaa hermosolua.
Jos T. rexillä oli yhtä paljon kehittyneitä aivosoluja kuin paviaanilla, totutut käsitykset liitukaudella lopulla eläneen petoliskon kyvyistä ja elintavoista menevät uusiksi.
Esimerkiksi Jurassic Park -elokuvissa tyranniliskot kuvataan verenhimoisiksi hirviöiksi, joilla oli kokoa ja voimaa mutta jokseenkin olemattomat älynlahjat. Herculano-Houzelin tutkimuksen mukaan kuva on täysin väärä.
Jos T. rexillä oli yhtä kehittyneet isotaivot kuin paviaanilla, se pystyi ratkaisemaan ongelmia työkalujen avulla ja eli lajitoveriensa kanssa yhteisöissä, joilla oli omat kulttuuriset piirteensä.