Ihmiskunta tuottaa joka vuosi noin 350 miljoonaa tonnia muovijätettä.
Suuri osa jätemuovista päätyy meriin. Esimerkiksi Tyyneenmereen on muodostunut isoja muovisia tekosaaria. Lisäksi muovin on todettu saastuttavan jo pohjoisnapaakin.
Tutkijat ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen keksiäkseen keinoja, joilla valtavat muovijätemäärät saadaan hyötykäyttöön, ennen kuin ne pääsevät pilaamaan ympäristöä.
On muun muassa kehitetty muovia hajottavia entsyymejä ja menetelmiä, joilla tekstiiliteollisuus saa vaikkapa juomapullojen valmistusaineen uusiokäyttöön.
Tuore tutkimus tarjoaa kuitenkin uuden näkökulman muovin uudelleen käyttämiseen. Se paljasti nimittäin yllättävän kierrätysongelman.
Puhdistuksessa syntyy paljon mikromuovia
Journal of Hazardous Materials Advances -lehdessä julkaistussa artikkelissaan skotlantilainen ja kanadalainen tutkija toivat esiin, että jätemuovia uudelleenkäyttöä varten puhdistavan laitoksen jätevesi sisältää runsaasti mikromuoviksi kutsuttuja hiukkasia.
Tutkitussa puhdistuslaitoksessa käsiteltävät muovit pestiin vedellä neljä kertaa.
Jokaisen pesukerran jälkeen pääasiassa viemäriin mutta osittain myös puhdistamattomana luontoon johdettavasta likavedestä löydettiin mikroskooppisia muovinpaloja.
Kyseisen pesulan vuotuisten mikromuovipäästöjen määräksi määritettiin kolmisen tuhatta tonnia siinä tapauksessa, että se puhdistaa 22 600 tonnia muovia.
Saasteongelma voi olla vielä pahempi
Todellisuudessa jätemuovin peseminen tuottaa selvästi enemmän saastuttavia muovihiukkasia.
Tutkimuksessa otettiin nimittäin huomioon vain ne muovinpalat, joiden koko oli vähintään 1,6 mikrometriä eli millimetrin tuhannesosaa.
Voidaan olla jokseenkin varmoja siitä, että pesussa syntyy myös vielä pienempiä hiukkasia. Niitä ei pystytä poistamaan jätevedestä tavallisilla puhdistusmenetelmillä, eikä niitä oikeastaan edes havaita.
Jätemuovia pesevä yritys täytti ympäristönsuojelu- ja jätelakien vaatimukset.
Tutkijoiden mukaan laitoksessa pyrittiin suodatusmenetelmällä erottamaan niitä muovihiukkasia, joiden ei haluta pääsevän pilaamaan ympäristöä.
Vielä ei tiedetä tarkalleen, kuinka haitallista mikromuovi on eliöille, mutta hiukkasten tiedetään voivan päästä eläinten ja ihmisten soluihin.
Vaikutuksia ei tunneta
Vuonna 2022 löydettiin ensimmäisen kerran mikromuovia ihmisen verenkierrosta. Neljällä viidestä tutkimukseen osallistuneesta 22 henkilöstä oli veressään muovia.
Käsitykset siitä, millaisia terveysvaikutuksia ihmiskehossa olevalla mikromuovilla voi olla, vaihtelevat, mutta luultavasti se ei ole täysin harmitonta.
On saatu näyttöä siitä, että hiukkaset saattavat punasoluihin takertuessaan haitata hapen kuljetusta. Lisäksi osa tutkijoista pitää mahdollisena, että mikromuovi altistaa syövälle.