Tutkijat ovat löytäneet maailman syvimpiin kuuluvan vedenalaisen vajoaman
Jukatanin niemimaan edustalta Meksikosta on löydetty yksi maailman syvimmistä vedenalaisista vajoamista. Nyt tutkijat toivovat sen paljastavan lisää tietoa siitä, miltä elämä Maassa näytti tuhansia vuosia sitten.
Vedenalaiset vajoamat ovat vaikeapääsyisiä. Syvän kuilun tutkimiseen tarvittiin niin sukeltajia kuin kaikuluotausta ja vesinäytteitäkin (arkistokuva).
Chetumalin lahdesta läntiseltä Karibianmereltä on löydetty 274 metriä syvä vedenalainen vajoama, jonka pinta-ala on 13 330 neliömetriä.
Vedenalainen kuilu on niin sanottu sininen aukko. Se on maailman toiseksi suurin, sillä sitä suurempia sinisiä aukkoja tunnetaan vain yksi, 300 metrin syvyinen Lohikäärmeaukko Etelä-Kiinan merellä.
Vedenalaisvajoama löydettiin Meksikosta läheltä Belizen rajaa jo vuonna 2021. Nyt kuitenkin El Colegio de la Frontera Sur -tutkimuskeskuksen asiantuntijaryhmä on julkistanut löydön tutkimukset Frontiers in Marine Science -tiedeaikakauslehdessä.
Siniset aukot ovat suuria, pystysuoria vedenalaisia vajoamia, joita esiintyy kalkkipohjassa rannikoilla ja matalilla merialueilla. Moniin niistä kätkeytyy rikasta kasvi- ja merielämää, muun muassa koralleja, merikilpikonnia ja jopa haikaloja.
Hiljattain löydetty Chetumalin lahden vajoama on saanut nimen Taam Ja’, joka sikäläisellä mayakielellä tarkoittaa syvää vettä. Sen satojen metrien syvyistä pohjaa tutkittiin sukeltamalla sekä vesinäytteiden ja kaikuluotauksen avulla.
Yksi havainnoista oli se, että sinisen aukon seinämät ovat erittäin jyrkät, kaltevuudeltaan lähes 80 astetta, ja että sen suuaukko on lähes viisi metriä merenpinnan alapuolella.
Tutkimattomia taskuja menneisyydestä
Siniset aukot syntyvät, kun merivesi kohtaa huokoisen kalkkikiven merenpohjassa ja pureutuu kiven sisään.
Vedenalaiset vajoamat ovat ilmeisesti jäänteitä jääkausilta. Koska niiden syvyyksissä vallitsevat erikoiset olosuhteet, niihin saattaa kätkeytyä hyvin säilyneitä fossiileja.
Tutkijat käyttivät muun muassa kaikuluotausta kartoittaessaan satojen metrien syvyistä vedenalaista vajoamaa.
Tutkijat arvelevat monien sinisten aukkojen syntyneen jääkausien ja interglasiaalien aikana, jolloin rannikkoseutujen toistuvat tulvimiset ja kuivumiset rapauttivat kallioita ja loivat suuria onteloita, jotka taas täyttyivät vedellä, kun viimeisin jääkausi loppui noin 11 000 vuotta sitten.
Etelä-Kiinan meren Lohikäärmeaukko on maailman syvin vedenalainen vajoama (sininen aukko). Vajoaman pintakerroksissa on runsaasti elämää, mutta hapettomassa pohjassa ei.
Sinisiä aukkoja ei tunneta kovin hyvin, koska ne ymmärrettävistä syistä ovat vaikeapääsyisiä. Tutkijoiden mukaan aukot voivat kuitenkin tarjota meille välähdyksen siitä, miltä Maan elämä näytti tuhansia vuosia sitten.
Vesi itse aukossa on nimittäin suhteellisen vähähappista ja auringonvalo yltää vain vajoaman yläreunaan. Tämä luo täydelliset edellytykset sukupuuttoon kuolleiden eläinten hyvin säilyneiden fossiilien löytymiselle.
Esimerkiksi vuonna 2012 löydettiin bakteereja sinisestä aukosta Bahamasaarilta – syvyydestä, missä muita elämän muotoja ei esiintynyt.