Shutterstock
Mikromuovi

Tutkijat löysivät kaupunki-ilmasta häkellyttävän paljon mikromuovia

Ilmassa voi olla paljon enemmän mikromuovia kuin tähän asti on uskottu, toteavat tutkijat.

Mikromuovia löytyy äidinmaidosta, sadevedestä, istukasta, ruokasuolasta, pölystä ja vesijohtovedestä.

Nyt on jo selvää, että mikromuovi eli alle 5 millimetrin kokoiset muovihiukkaset tunkeutuu kaikkialle, jopa ihmisen kudoksiin.

Uusiseelantilaisen Aucklandin yliopiston tutkijat ovat nyt ensimmäisinä onnistuneet selvittämään yhteen kaupunkiin, Uuden-Seelannin pääkaupunkiin Aucklandiin, laskeutuvat mikromuovin määrän.

Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että mikromuovin määrä ilmassa on tätä ennen arvioitu paljon todellista pienemmäksi.

Menetelmä paljasti pienen pienet hiukkaset

Tutkimuksessa Uuden-Seelannin suurimman kaupungin ilmassa olevaa mikromuovia kerättiin suppiloihin, jotka oli asennettu keskustassa sijaitsevan yliopistorakennuksen ja kaupungin lähiössä sijaitsevan omakotitalon katolle.

Useimmat hiukkasista olivat niin pieniä, että niitä ei voinut nähdä paljain silmin. Siksi tutkijat käyttivät väriainetta, joka tietyissä olosuhteissa ja tietyssä lämpökäsittelyssä paljasti mikromuovihiukkaset.

Menetelmällä havaittiin hiukkasia, joiden halkaisija oli vain 0,01 millimetriä. Tutkijat laskivat, että joka vuosi Aucklandiin laskeutuu ilmasta kaikkiaan 74 tonnia mikromuovia. Määrä vastaa yli kolmea miljoonaa muovipulloa.

Mikromuovia meressä

Mikromuoviksi kutsutaan alla 5 mm:n kokoisia muovin kappaleita. Valaiden ruumiinavauksissa on viime vuosina havaittu, että joillakin valailla on jopa 40 kiloa muovia vatsassaan.

© Shutterstock

Tutkija: "Selvitämme, paljonko muovia hengitämme "

Uusiseelantilaiseen kaupunkiin sataa siis keskimäärin 4 885 mikromuovihiukkasta neliömetriä kohden. Lontoossa havaittiin vuonna 2002 yhdellä neliömetrillä 771 mikromuovihiukkasta. Vuonna 2019 Hampurissa saatiin tulokseksi 275 mikromuovihiukkasta neliömetriä kohti, ja Pariisissa vuonna 2016 vastaava määrä oli 110.

Tutkijat itse uskovat, että suuret erot mittaustuloksissa johtuvat siitä, että tuoreessa tutkimuksissa käytettiin kehittyneitä kemiallisia menetelmiä, joilla havaitaan myös kaikkein pienimmät hiukkaset.

”Tulevissa mittauksissa paljastuu, miten paljon muovia me hengitämme. Alkaa olla yhä selvempää, että tämä on keskeinen altistumisväylä”, sanoo tutkimuksen johtaja Joel Rindelaub lehdistötiedotteessa.

Pienimmät ovat vaarallisimpia

Jatkuva altistuminen ilman mikromuovihiukkasille ei ole yllätys Nanna Hartmannille, joka tutkii mikromuovin ja nanomateriaalien ympäristövaikeuksia Tanskan teknillisessä korkeakoulussa (DTU). Hartmann on jo vuosia tutkinut muovimateriaalien haittoja.

”Me tiedämme, että ilmassa on mikrohiukkasia niin sisätiloissa kuin ulkona. Tutkimuksen luvut ovat korkeampia kuin aiemmissa selvityksissä, mutta toisaalta tiedämme myös merien mikromuovimittauksista, että muovia löytyy enemmän, kun mukaan otetaan aivan pienet hiukkaset, kuten tässä tutkimuksessa”, Hartmann sanoo.

Tutkimuksen mukan Aucklandin sijainti Hauriakilahden rannalla voi pahentaa kaupungin mikromuovitilannetta, kun aalloista nousee meren mikromuovia ilmaan. Meidän täytyy kuitenkin myönnettävä, että mikromuovi on maailmanlaajuinen ongelma, Hartmann selittää.

”Paikalliset olosuhteet, esimerkiksi tuulen suunta ja paikkakunnan sijainti, muuttavat aina tilannetta. Tiedetään, että ilmavirrat voivat kuljettaa mikromuoveja eri puolille maailmaa, ja esimerkiksi Euroopassa ilmaan päätynyt mikromuovihiukkkanen voi kulkeutua Arktikseen”, Hartmann selittää.

Mikromuoviksi sanotaan alle 5 mm:n suuruisia muovinpaloja, mutta osa hiukkasista voi olla kooltaan vain 0,02-0,03 mm, kuten kuvassa.

© Institute of Hydrodynamics

Lue myös:

Mikromuovin terveyshaitoista tiedetään edelleenkin varsin vähän, mutta hiukkasten koolla on joka tapauksessa suuri merkitys, Hartmann sanoo.

”Mitä pienempia muovihiukkaset ovat, sitä suurempi vaara ne ovat terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan kalvojen läpi ihmisen kudoksiin ja elimiin. Ja se antaa paljon aihetta huoleen.”