Uutta hailajia ei löydy ihan joka päivä. Eikä joka päivä löydetä uutta hailajia, jolla on erikoiset poskihampaat.
Australian kansallisen kalojentutkimuslaitoksen (Australian National Fish Collection ANFC) tutkijat tekivät kuitenkin hämmästyttävän hailöydön.
Ensin tutkijat luulivat haita seeprasarvihaiksi (Heterodontus zebra), mutta se osoittautuikin ennen tuntemattomaksi hailajiksi.
Uusi laji on nimetty maalatuksi sarvihainksi (Heterodontus marshallae). Laji kuvattiin Diversity-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa.
Sarvihaikalojen (Heterodontiformes) lohkoon kuuluvalla hailla on silmien yläpuolella ulkonevat pienet sarvet, minkä vuoksi tutkijat ensin arvelivatkin sitä seeprasarvihaiksi.
”Molemmat lajit ovat vaaleita, ja niissä on 22 tummanruskeaa kaistaletta. Niillä on kuitenkin pieniä eroja kuonon ja kidusaukkojen alla olevassa värityksessä. Lisäksi lajeilla on erilaiset munankuoret”, toteaa ANFC:n professori Will White lehdistötiedotteessa.
”Hyvin samankaltaisesta ulkonäöstään huolimatta Heterodontus marshallae on perimältään läheisempää sukua australiansarvihaille (Heterodontus portusjacksoni)."
Seeprasarvihai elää matalissa vesissä Indonesiassa ja jopa Japanin rannikolla. Maalattu sarvihai puolestaan viihtyy elää Australian luoteisrannikolla 125–229 metrin syvyydessä.
Kuvassa vasemmalla on maalatun sarvihain ylähampaat ja oikealla sen alalauan hampaat. Edessä uudella hailajilla on haille tyypilliset terävät hampaat, mutta takana sillä on litteät hampaat, joilla se voi murskata äyriäisiä.
Oudot hampaat
Toinen seikka, joka maalatulla sarvihailla on yhteistä seeprasarvihain kanssa, on sen ainutlaatuinen hampaisto.
Itse asiassa kaikilla sarvihailla on edessä haille tyypilliset hampaat, mutta takana samanlaiset poskihampaat kuin ihmisillä, ja se erottaa sarvihait muista hailajeista.
Hampaistonsa vuoksi sarvihailla on kalloon nähden suuri leuka, minkä ansiosta ne voivat syödä nilviäisiä ja murskata äyriäisiä poskihampaillaan.
Uusi laji löytyi marraskuussa 2022, kun tutkijat tutkijat analysoivat Gascoynen meripuiston alueelta pyydettyä sarvihaiurosta.
Tutkijat olivat jo perehtyneet kuuteen naaraaseen ja yhteen munankuoreen, joista he olivat saaneet viitteitä siitä, että he saattoivat olla uuden lajin jäljillä.
Koska haiuroksilla on kuitenkin kullekin lajille ainutlaatuiset ulkoiset sukuelimet, tutkijat pystyivät toteamaan, että maalattu sarvihai oli uusi laji vasta tutkittuaan myös 53 senttimetriä pitkän uroksen.
Sarvihait kiinnostavat monia meribiologeja, sillä ne eroavat hyvin paljon muista hailajeista.
”Sarvihait muistuttavat kauan sitten sukupuuttoon kuolleiden haiden fossiileja, koska niiden vartalon muoto on piikkejä myöten samankaltainen. Nyt kuitenkin tiedämme, että ne eivät ole läheistä sukua”, sanoo tutkija Helen O'Neill lehdistötiedotteessa.