Undersøisk vulkanudbrud nær Tonga januar 2022

Tulirengas: Tästä syystä Tyynenmeren alla kytee tuho

Räjähdysaltis geologinen koktaili tekee Tyynenmeren tulirenkaasta otollisen paikan tulivuorenpurkauksille, maanjäristyksille ja tsunameille. Sukella syvyyksiin, niin ymmärrät, miksi Tonga on vaaravyöhykkeessä.

Räjähdysaltis geologinen koktaili tekee Tyynenmeren tulirenkaasta otollisen paikan tulivuorenpurkauksille, maanjäristyksille ja tsunameille. Sukella syvyyksiin, niin ymmärrät, miksi Tonga on vaaravyöhykkeessä.

Japan Meteorological Agency/NASA SPoRT

Tongaa on viime aikoina koetellut katastrofi toisensa perään. Vedenalainen jättitulivuori purkautui, peitti koko alueen tuhkaan ja aiheutti tsunamin, joka vyöryi saarivaltion yli. Kymmenen päivää myöhemmin tapahtui maanjäristys, jonka voimakkuus momenttimagnitudiasteikolla oli 6,2. Tongalaisten kokema epäonni ei ole sattumaa.

Tyynenmeren laidalla Tongan, Uuden-Seelannin ja Japanin saarten alla ja Pohjois- ja Etelä-Amerikan rannikolla kulkee nimittäin 40 000 kilometriä pitkä hevosenkengänmuotoinen siirroslinja.

Tongan purkaus oli voimakkain 30 vuoteen – ja se näkyi avaruuteen

Noin 500 kilometriä leveää siirroslinjaa kutsutaan pahaenteisesti Tyynenmeren tulirenkaaksi.

Geologiset supervoimat ovat luoneet sinne otolliset olot tulivuorenpurkauksille, maanjäristyksille ja tsunameille, jotka uhkaavat jatkuvasti altistaa läheiset maa-alueet tuhoisille katastrofeille.

Tulirengas on maapallon vaarallisin vyöhyke

Mikään muu paikka maapallolla ei ole tulirengasta geologisesti aktiivisempi.

Tulirenkaan alueella sijaitsee 850–1 000 tulivuorta, mikä vastaa kahta kolmasosaa maapallon tulivuorista. Lisäksi sen alueella tapahtuu peräti 90 prosenttia maanjäristyksistä.

Tyynenmeren tulirengas
© USGS

Renkaan alueella kulkee maankuoren suurten tektonisten laattojen raja, missä laattojen kohtaaminen tuottaa tulivuorenpurkauksia, maanjäristyksiä, merenpohjan syvänteitä ja tsunameja.

Räjähdysherkkä rajavyöhyke alkoi muotoutua 190 miljoonaa vuotta sitten, kun kolmen aiemman, epävakaaksi muuttuneen merellisen laatan erkanemisvyöhykkeelle syntyi Tyynenmeren laatta. Tällä hetkellä Tyynenmeren laatta käsittää koko valtameren ja se törmää muihin merellisiin ja mantereisiin laattoihin Tyynenmeren reunoilla.

Valtaosa tulirenkaasta on subduktiovyöhykettä, missä yksi laatta painuu toisen alle.

Subduktiovyöhyke saa aikaan vulkaanista toimintaa
© Shutterstock

Laattojen törmäykset luovat räjähdysalttiin tulirenkaan

Siirroslinjalla maankuoren tektoniset laatat kohtaavat, mikä aiheuttaa järistyksiä, tulivuorenpurkauksia ja tsunameja. Siirroslinjoista vaarallisimmat ovat subduktiovyöhykkeet, joita on valtaosassa tulirengasta.

1. Maankuori painuu alas

Maapallon pintaa peittävät litosfäärilaatat, jotka kelluvat puolisulan ja raskaammasta kiviaineksesta koostuvan vaipan päällä. Subduktiovyöhykkeellä kaksi laattaa törmää toisiinsa niin, että toinen – yleensä raskaampi merellinen laatta – työntyy alle (alempi nuoli). Törmäyksen kitka voi synnyttää maanjäristyksiä ja vajoaminen syvämeren hautoja.

2. Paine kasvaa syvällä

Kun vajonnut laatta vähitellen painuu toisen laatan kuoreen, paine kasvaa ja samalla myös lämpötila kohoaa. Noin 100 kilometrin syvyydessä paine alkaa sulattaa kivimassaa magmaksi yllä olevassa kuoressa. Magma kohoaa ylöspäin (punainen).

3. Törmäys synnyttää tulivuoria

Kohoava magma kerääntyy kammioihin, jotka voivat tyhjentyä maankuoren heikkouksien kautta. Kun magma, kaasut ja höyry (savupylväät) murtautuvat läpi, muodostuu tulivuori, joka voi sijaita joko merenpinnan ylä- tai alapuolella ja synnyttää tuliperäisiä saaria ja tulirenkaalle tyypillisiä saarijonoja. Räjähtävimmät purkaukset, järistykset ja tsunamit syntyvät subduktiovyöhykkeillä.

Tulirenkaan turmat ovat väistämättömiä

Ponnisteluista huolimatta geologit eivät ole onnistuneet ennustamaan järistyksiä ja purkauksia luotettavammin.

Tulirenkaan alueella tuhoisat voimat pääsevät valloilleen – eikä tiedetä, milloin seuraavaksi.

4 tappavinta purkausta 5:stä sattui Tyynenmeren tulirenkaassa

Tulivuorenpurkauksissa ihmisiä kuolee joko suoraan esimerkiksi laavavirran takia tai välillisesti esimerkiksi nälkään sadon tuhouduttua.

Tambora, Indonesia

Kuolonuhreja: 92 000
Vuosi: 1815
Yleisin kuolinsyy: Nälänhätä

Krakatau, Indonesia

Kuolonuhreja: 36 417
Vuosi: 1883
Yleisin kuolinsyy: Tsunami

Mt. Pelée, Martinique

Kuolonuhreja: 29 025
Vuosi: 1902
Yleisin kuolinsyy: Tuhkasade (Atlantti)

Ruiz, Kolumbia

Kuolonuhreja: 25 000
Vuosi: 1985
Yleisin kuolinsyy: Mutavyöry

Unzen, Japani

Kuolonuhreja: 14 300
Vuosi: 1792
Yleisin kuolinsyy: Räjähdys, tsunami