Shutterstock

Tästä syystä laava jähmettyi pylväiksi

Pylväät ovat muodostuneet magmasta, jota on pursunnut maanpinnalle ja jota geologinen prosessi on muokannut.

Skotlannin rannikon edustalla sijaitseva asumaton Staffan saari on kuuluisa niin sanotuista pylväsbasalttikallioistaan.

Ne näyttävät kuin kivenveistäjän tekemiltä, mutta ne ovat aivan luonnollisen tapahtumaketjun tulosta.

Basaltti on laavasta jähmettynyttä kiveä.

Lintujen asuttama kalliosaari

Staffan saari sijaitsee Skotlannin länsirannikon edustalla. Sen nimi merkitsee "sauva- tai paalusaarta", ja viikingit antoivat tiettävästi saarelle tämän nimen siksi, koska sen laavamuodostelmat muistuttivat heidän omia, paaluille pystytettyjä talojaan.

Shutterstock

Eläimistö

Monia merilintulajeja.

Shutterstock

Korkein kohta

42 metriä.

Shutterstock

Väkiluku

Ollut asumaton vuodesta 1800 asti.

Shutterstock

Staffan basalttipylväät ovat syntyneet noin 60 miljoonaa vuotta sitten, kun maanalainen tulivuori purkautui ja sylki laavaa maanpinnalle.

Sula laava virtasi paikalla jo olleiden hiekkakivi- ja gneissikallioiden sisään.

Saaren kallioperä oli tuolloin 400–1 200 miljoonaa vuotta vanhaa, ja vanha kallio on huokoisempaa kuin laava. Siksi laava pääsi kallioiden sisään.

Staffan saaren basalttipylväät ovat jääneet jäljelle, kun kallion muut kerrokset ovat rapautuneet pois.

© Shutterstock

Myöhemmin hiekkakivi- ja gneissikerrokset ovat rapautuneet tuulen ja sateiden vaikutuksesta.

Niinpä jäljelle ovat jääneet vain basalttipylväät. Niiden ansiosta saari on nykyisin suosittu matkailukohde ja luonnonsuojelualue.