Tulivuoret ovat usein ajateltua isompi geologinen uhka. Jos maapallolla tapahtuisi niin sanotun supertulivuoren purkaus, ilmakehään sinkoutuisi tuhat gigatonnia vulkaanista ainesta ja tuhkaa niin paljon, että se peittäisi mantereita.
Ilmakehään jäävä aine voisi mullistaa ilmaston vuosikymmeniksi.
Väli on lyhyempi kuin on luultu
Bristolin yliopiston tutkijat kävivät läpi geologisia mittaustuloksia käsittävän tietokannan selvittääkseen, kuinka usein supertulivuoren purkauksia on tapahtunut. Niitä on esiintynyt luultua tiheämmin.
”Edellisen, vuonna 2004 tehdyn, arvion mukaan supertulivuorten purkauksia on tapahtunut 45 000–714 000 vuoden välein eli aikaväli on pidempi kuin ihmissivilisaation ikä. Meidän arviomme osoittavat, että voimakkaiden purkausten välillä on pikemminkin 5 200–48 000 vuotta ja tavallisin väli on todennäköisesti 17 000 vuotta”, toteaa tilastotieteen professori Jonathan Rougier Bristolin yliopistosta.
Meillä on ollut onni matkassa
Geologinen data osoittaa, että edelliset kaksi supertulivuorenpurkausta tapahtuivat 20 000 ja 30 000 vuotta sitten. Laskelmia tehneet tutkijat pitävätkin nykyisiä ihmisiä melko onnekkaina.
Toisaalta tutkijat painottavat myös sitä, että luonto ei ole kovin ennalta arvattava, kun kyse on tulivuorenpurkauksista. Siksi ei voida sanoa, että superpurkauksen olisi jo pitänyt tapahtua.
Samanlaista laskentamallia voidaan tulevaisuudessa käyttää myös maanjäristysten uhan arvioimiseen.
Ydinlataukset voivat herättää supertulivuoren
Kiinan ja Pohjois-Korean rajalla sijaitsee supertulivuori Baekdu. 2 700 metriä korkean tulivuoren valtavat magmakammiot ovat nyt turvassa, mutta Pohjois-Korean ydinkokeet saattavat herättää uinuvan tulivuoren katastrofaalisen seurauksin. Lue lisää baekdusta Tieteen Kuvalehden numerosta 7/2018.
17 000 vuotta on todennäköisin supertulivuoren purkausten väli. Silti on kulunut jo 20 000 vuotta siitä, kun sellainen myllersi maapalloa viimeksi.
