Supertulivuoret
Kun katselee Indonesiassa Sumatrassa yli sata kilometriä pitkää ja 30 kilometriä leveää Tobajärveä, on vaikea uskoa, että sen tyynen pinnan alla piilee supertulivuori, joka noin 75 000 vuotta sitten sai koko maapallon ilmaston viilenemään.
Kahden kolmen viikon aikana supertulivuori syöksi noin 2 800 kuutiokilometriä eli kaksi kertaa Mount Everestin massan verran laavaa ja tuhkaa.
Pelkästään tuhkaa on arvioitu purkautuneen 800 kuutiokilometriä. Esimerkiksi Viro tai Tanska olisi jäänyt 20 metrin paksuisen kerroksen alle.
Onneksi tämän luokan purkaukset ovat äärimmäisen harvinaisia. Arvioiden mukaan supertulivuoret purkautuvat keskimäärin vain kerran 100 000 vuodessa.
Ihmiskunnan on kuitenkin syytä valmistautua uinuvien tuhotulivuorten heräämiseen. Viimeaikaisten tutkimusten valossa näyttää siltä, että yksi vaarallisimmista supertulivuorista osoittaa levottomuuden merkkejä.
Campi Flegrein magma voi olla saavuttamassa pisteen, jossa kaasun paine on kriittinen. Prosessi voi johtaa purkaukseen. Giovanni Chiodini, Bolognan yliopiston geofysiikan ja vulkanologian laitoksen tutkimusjohtaja
Mikä on supertulivuori?
Supertulivuoret erottaa tavallisista tulivuorista valtava, syvällä maan uumenissa sijaitseva kraatteri, joka syntyy siksi, että purkautuessaan rajusti supertulivuori räjäyttää itsensä kappaleiksi. Siksi usein jää jäljelle ainoastaan kraatterijärvi.
Valtavia maanalaisia supertulivuoria piilee eri puolilla maapalloa, ja todennäköisesti osa niistä on vielä löytämättä. Suurin supertulivuori sijaitsee Yhdysvalloissa Yellowstonen kansallispuiston alla. Sen viime purkauksesta on kulunut 640 000 vuotta.
Tulivuorten räjähtyvyyttä mitataan volcano explosivity index- eli VEI-asteikolla. Se ulottuu nollasta kahdeksaan, ja ne tulivuoret, joiden purkaukset saavat arvon seitsemän tai kahdeksan, ovat supertulivuoria.
Ei tiedetä, mikä laukaisee supertulivuoren purkauksen, mutta oletetaan, että purkaus alkaa, kun maanalaisen tulivuoren katto pettää paineen tai tärinän vuoksi ja magma pääsee työntymään sen läpi.
Näin tulivuori kylvää tuhoa ja kuolemaa
Supertulivuorten vaarallisimpia aseita ovat tuhka ja rikki, jotka voivat pimentää taivaan ja estää auringonvaloa pääsemästä maanpinnalle. Purkaus saattaa kylmentää ilmaston vuosiksi.

Tuhkapilvi pysäyttää auringonsäteet
Tuhkapylväs kohoaa tulivuoren kraatterista ja leviää tuulen mukana. Tuhka pimentää taivaan ja estää auringonvalon tulon.

Suihkuvirtaukset lennättävät rikkihappoa
Rikkihiukkasista syntyy rikkihappoa ilmakehässä, ja suihkuvirtaukset kierrättävät sitä sumuna maapallon ympäri.

Aerosoli viilentää Maan ilmastoa
Sumu heijastaa auringonsäteitä takaisin avaruuteen ja voi laskea maapallon keskilämpötilaa jopa kymmenen astetta.
Miksi supertulivuori on vaarallinen?
Kun supertulivuori alkaa purkautua, se syöksee ainakin 1 000 kuutiokilometriä magmaa ja jopa 25 kilometriin kohoavia kaasun täyttämiä tuhkapilviä.
Stratosfäärissä eli yläilmakehässä tuhkahiukkaset ja myrkyllinen rikkidioksidikaasu voivat alkaa levitä.
Koska yläilmakehässä ei juuri synny sadetta, vulkaaniset ainekset pystyvät leijumaan kauan, siirtymään suihkuvirtausten kuljettamina eri puolilla maapalloa ja vaikuttamaan haitallisesti ilmastoon.
Rikkidioksidista syntyvä rikkihapposumu eli -aerosoli voi säilyä ilmakehässä vuosia ja heijastaa siellä pienten valoa taittavien peilien tavoin auringonvaloa Maasta poispäin. Seurauksena on jyrkkä lämpötilan lasku.
Supertulivuorten purkaukset vaikuttavat eniten ilmastoon, kun ne sattuvat tropiikissa.
Silloin vulkaaniset ainekset eivät ainoastaan heijasta paljon auringonvaloa, vaan ne myös leviävät helpommin kummallekin pallonpuoliskolle, mikä taas vahvistaa viilentävää vaikutusta.

Viime supertulivuorenpurkaukset
Supertulivuorten purkausväli on yleensä pitkä. Maapallon ilmastoa muuttavia purkauksia tapahtuu harvoin.
Taupojärvi, Pohjoissaari, Uusi-Seelanti
Purkautui: 26 500 vuotta sitten
Tobajärvi, Sumatra, Indonesia
Purkautui: 75 000 vuotta sitten
Taupojärvi, Pohjoissaari, Uusi-Seelanti
Purkautui: 340 000 vuotta sitten
Yellowstone, USA
Purkautui: 640 000 vuotta sitten
Long Valley -kaldera, USA
Purkautui: 760 000 vuotta sitten
Supertulivuori uinuu Italian alla
Italialainen Napolin miljoonakaupunki sijaitsee Campi Flegrei -supertulivuoren päällä. Se purkautui viimeksi vuonna 1538 – tosin niin vaisusti, että purkauksella ei ollut merkittäviä maailmanlaajuisia ilmastovaikutuksia.
Campi Flegrei -nimi tarkoittaa palavia peltoja. Italialaistutkijoiden mukaan uinuva supertulivuori uhkaa jo lähitulevaisuudessa polttaa paitsi Italian myös kärventää laajalti muita maanosia.

Läpimitaltaan noin 13-kilometrinen Campi Flegrei on supertulivuori, jolla on noin 24 kraatteria. Niihin kuuluva Solfatara di Pozzuoli hönkii usein vesihöyryä ja rikkikaasuja.
Italialainen supertulivuori on osoittanut 1950-luvulta lähtien heräämisen merkkejä. Vuonna 2005 Bolognan yliopiston geofysiikan ja vulkanologian laitoksen tutkijat totesivat supertulivuoren magman paineen alkaneen nousta.
Kun paine kasvaa tarpeeksi, maanalaisen supertulivuoren tulppa voi poksahtaa pois kuin samppanjapullon korkki ja päästää valloilleen purkauksen, jolla on maailmanlaajuisia vaikutuksia.
”Osoitamme, että Campi Flegrein magma voi olla saavuttamassa pisteen, jossa kaasun paine on kriittinen. Prosessi voi johtaa purkaukseen”, kirjoittaa tutkimusjohtaja Giovanni Chiodini artikkelissa, joka julkaistiin tiedelehti Naturessa vuonna 2016.
Tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen mahdollisen tulevan purkauksen ajankohdasta. Arviot vaihtelevat kymmenistä vuosista satoihiin vuosiin.
Kaikki pitävät kuitenkin supertulivuoren valvontaa välttämättömänä, jotta Italia ja muut maat voivat valmistautua kunnolla uhkaavaan vulkaaniseen talveen.
Maailman suurimmat supertulivuoret
Maanpinnan alla on ainakin 20 supertulivuorta. Kaikkia ei ole ehkä edes vielä löydetty.
Nämä ovat suurimmat tunnetut supertulivuoret.
5. Taupojärvi, Uusi-Seelanti
Supertulivuoren viime megapurkaus: 26 500 vuotta sitten.

Supertulivuoren magmasäiliön läpimitaksi on arvioitu 6–8 kilometriä.
Uuden-Seelannin suurinta järveä, Taupojärveä, käy ihailemassa 1,2 miljoonaa matkailijaa vuodessa. Se on ollut olemassa noin 27 000 vuotta.
Ennen sen paikalla sijaitsi valtava tulivuori. Kun se alkoi purkautua, kraatteri luhistui sillä seurauksella, että syntyi se supertulivuori, joka nykyään lymyää suositun luontokohteen alla.
Purkaus mullisti melkein koko Pohjoissaaren, ja yli 1 000 kilometrin päässä sijaitseviin saariin satoi useita senttejä tuhkaa.
Niiden noin 27 000 vuoden aikana, jotka supertulivuori on ollut olemassa, se on purkautunut 28 kertaa. Taupojärveä pidetään vahvana ehdokkaana seuraavan suuren tulivuorenpurkauksen tapahtumapaikaksi.
Edellisessä suuressa purkauksessa vuonna 180 supertulivuori syöksi 100 kuutiokilometriä vulkaanisia aineksia.
Sittemmin vain yksi purkaus on ollut suurempi: kuuluisa Tamboran purkaus Indonesiassa vuonna 1815. Se aiheutti eri puolilla maailmaa vuosia kestäneen kylmän kauden.
4. Tobajärvi, Indonesia
Supertulivuoren viime megapurkaus: 75 000 vuotta sitten.

100 km pitkää ja 30 km leveää Tobajärveä pidetään maailman suurimpana kraatterijärvenä.
Tobajärven viime purkausta pidetään suurimpana kahteen miljoonaan vuoteen.
Purkautuessaan supertulivuori Toba syöksi yli 2 800 kuutiokilometriä vulkaanisia aineksia, ja siitä 800 kuutiokilometriä oli tuhkaa, joka levisi aina Arabianmerelle asti.
Kaasu- ja laavavirrat tuhosivat nopeasti noin Inarin kokoisen alueen.
Supertulivuoresta nousi ilmakehään kymmenen miljoonaa tonnia rikkiä, ja on arvioitu, että purkaus laski maapallon keskilämpötilaa yli kolme astetta.
3. Valles-kaldera, USA
Supertulivuoren viime megapurkaus: 1,2 miljoonaa vuotta sitten.

Supertulivuori Valles-kaldera koostuu useista magmasäiliön yhteen liittämistä tulivuorista.
Valles-kaldera muodostui 1,7 ja 1,2 miljoonaa vuotta sitten sattuneissa purkauksissa.
Magmasäiliön luhistuminen sai aikaan kraatterin, joka piilee läpimitaltaan 22-kilometrisenä New Mexicon Jemezvuorilla.
Valles-kaldera on vanhimpia tunnettuja supertulivuoria. Mittausten mukaan uinuva jättiläinen on kuitenkin yhä toimiva.
Ei tiedetä varmasti, voiko supertulivuori syöstä vielä yhtä paljon – noin 50 kuutiokilometriä – magmaa ja tuhkaa kuin 1,2 miljoonaa vuotta tapahtuneessa purkauksessa.
2. Long Valley -kaldera, USA
Supertulivuoren viime megapurkaus: 640 000 vuotta sitten.

Supertulivuoren alla on noin 1 000 kuutiokilometrin magmasäiliö.
Kun supertulivuori Long Valley -kaldera muodostui 760 000 vuotta sitten, valtavassa purkauksessa nousi ilmaan 500 kuutiokilometriä hehkuvaa tuhkaa, joka iskostui kuuluisaksi Bishop Tuff -kivimuodostumaksi.
Rajussa purkauksessa tulivuoren alla oleva magmasäiliö melkein romahti ja syntyi kilometrin syvyinen kraatteri.
Vähitellen kraatteri on noussut nykyiseen 2 000–2 600 metrin korkeuteen.
Long Valley -kalderassa ei ole tapahtunut megapurkausta sen jälkeen, kun supertulivuori syntyi 750 000 vuotta sitten, mutta 1980-luvulta lähtien siellä on esiintynyt voimakkaita maanjäristyksiä, jotka geologien mukaan voivat enteillä seuraavaa suurta purkausta.
1. Yellowstone, USA
Supertulivuoren viime megapurkaus: 640 000 vuotta sitten.

Vuonna 2018 selvisi, että Yellowstonen supertulivuoreen kuuluu kaksi magmasäiliötä.
Grand Prismatic Spring on Yhdysvaltojen suurin – ja maailman kolmanneksi suurin – kuuma lähde.
Kuuluisa lähde on Yellowstonen kansallispuiston suosituimpia nähtävyyksiä siitä huolimatta, että kuuman veden alla piilee supertulivuoren magmasäiliö.
Supertulivuori purkautui viimeksi 640 000 vuotta sitten, ja pidetään mahdollisena, että vastaava purkaus voi tappaa jopa 90 000 ihmistä ja muuttaa kaksi kolmasosaa Yhdysvalloista asuinkelvottomaksi.
Yellowstonen supertulivuorta valvovien tutkijoiden mukaan seuraavaan purkaukseen on aikaa todennäköisesti 90 000 vuotta.