Perehdy supertulivuoriin 2 minuutissa: tuomiopäivä vaanii maan alla
Yksikin supertulivuorenpurkaus voi syöstä Maan vuosia kestävään pimeään, kylmään ja myrkyllisten sateiden täyttämään talveen. Nyt toivotaan kolmen kilometrin syvyyteen porattavan reiän tuovan uutta tietoa, jonka perusteella purkaukseen osataan varautua.
Tuhkapilvi kohoaa korkeuksiin ja peittää Auringon. Edellisestä supertulivuorenpurkauksesta on kulunut jo 74 000 vuotta.
ONGELMA:
Järistykset saavat aikaan räjähdyksen
Kun Indonesiassa sijaitseva supertulivuori Toba purkautui 74 000 vuotta sitten, se syöksi ilmaan 2 800 kuutiokilometriä ainetta ja esti auringonvaloa pääsemästä maanpinnalle 6–8 vuotta.
Supertulivuorien purkauksia on vaikea ennustaa, sillä ne eivät ole loiva- eivätkä jyrkkärinteisiä vuoria, vaan ne sulautuvat muuhun ympäristöön ja koostuvat laajoista magma- eli kivisulasäiliöistä.
Purkauksen laukaisevaa tekijää ei tunneta, mutta pidetään mahdollisena, että liikkuva magma järistää säiliön kattoa ja saa sen hajoamaan.
Silloin voi syntyä räjähdyspurkaus.
KAUHUKUVA:
Purkausta seuraa nopea ilmastonmuutos
Tutkimusten mukaan maailman suurimpiin kuuluvan supertulivuoren, Yhdysvalloissa sijaitsevan Yellowstonen, purkauksessa voi vapautua ilmakehään kaksi miljoonaa tonnia rikkiä.
Se ja erilaiset vulkaaniset kaasut saastuttavat ilmakehän jo parissa viikossa aina 50 kilometrin korkeuteen asti joka puolella maapalloa.
Koska epäpuhtaudet estävät auringonvaloa pääsemästä maanpinnalle, keskilämpötila laskee nopeasti jopa 20 asteen verran.
Kun Yellowstone räjähti 2,1 miljoonaa vuotta sitten, ilmasto kylmeni tuhanneksi vuodeksi.
MAAPALLO AUTIOITUU
RATKAISU:
Ennusteet ja sienet pelastavat ihmiskunnan
Supertulivuoria ei voida mitenkään estää purkautumasta. Purkauksiin on kuitenkin mahdollista varautua, ja luotettavat ennusteet antavat aikaa esimerkiksi siirtää ihmisiä turvaan.
Nykykäsityksen mukaan purkaukset antavat jo vuosia ennen varoitusmerkkejä, joita tutkijoiden ja viranomaisten pitää vain osata tulkita.
Nykyään pystytään tekemään 3D-karttoja magman liikkeistä seismometrien ilmaisemien maanvärähdysten pohjalta. Riskialueen aktiivisuus on ennusteen kulmakivi. Uusia tutkimusmenetelmiä kuitenkin tarvitaan.
Esimerkiksi italialaista Campi Flegrein supertulivuorta on tarkoitus tutkia kolme kilometriä syvän reiän kautta. Tavoitteena on saada selville, kuinka magmavirtaukset heikentävät säiliön yläpuolista maankuorta.
Varautumisessa purkauksen jälkeiseen aikaan on ratkaiseva osuus ruoalla. Viljelyhän mullistuu. Ravintokasvien tilalle on ehdotettu sieniä, jotka eivät yhteytä auringonvalon energialla.
Italiassa sijaitsevalle Campi Flegrein supertulivuorialueelle porataan kolmen kilometrin syvyinen reikä.