Näin syntyvät Galápagossaarten kaltaiset tuliperäiset saaret
Galápagossaaret koostuvat 19 tuliperäisestä saaresta, jotka on siroteltu Tyyneenmereen. Uusia saaria syntyy kaiken aikaa Maan sisuksista kumpuavien tulikuumien ainesosien tuloksena.
Maapallo muuttuu jatkuvasti, kun mannerlaatat liikkuvat ja uusia, pieniä saaria pulpahtaa pintaan keskelle aavaa merta. Painettu maailmankartta ei siis säily kovin pitkään ajantasaisena.
Etenkin Galápagossaarten kaltaisilla vulkaanisilla saarilla muutoksia tapahtuu jatkuvasti.
_Saariryhmä tunnetaan runsaasta ja uskomattomasta eläimistöstään, vaikka saaret sinänsä ovat sangen karuja.
Maapallon pinta koostuu kaiken aikaa liikkuvista mannerlaatoista. Galápagossaaret sijaitsevat Tyynenmeren laatalla, joka liikkuu 5–9 senttimetriä vuodessa.
Ne kuitenkin eroavat muista saariryhmistä erittäin vilkkaan vulkaanisen toimintansa vuoksi. Alueelle syntyy aina silloin tällöin kokonaan uusi saari, joka syntyy Maan sisuksista esiin nousevista aineksista.
Maan uumenissa
Maan ytimessä esiintyy hyvin monenlaisia alkuaineita, kuten uraania, toriumia ja kaliumia. Niiden hajoaminen synnyttää runsaasti energiaa ja samalla lämpöä.
Lämpö tunnetusti nousee ylöspäin ja hakeutuu kohti Maan vaippaa ja pintaa._
Nämä lämpimät virtaukset sulattavat mennessään kivimassoja, jotka muuttuvat magmaksi, ja lämmin magma virtaa ylöspäin ja synnyttää painetta Maan kuoreen alapuolelta.
Magman virtaus saa mannerlaatat liikkumaan ja törmäämään toisiinsa. Ne väistyvät magman paineen tieltä joko etääntymällä toisistaan tai lähentymällä toisiaan.
Galápagos sijaitsee kuuman pisteen päällä
Galápagos sijaitsee keskellä Tyynenmeren laattaa, ja mannerlaattojen keskellä ei yleensä esiinny yhtä paljon tuliperäistä toimintaa kuin laattojen rajakohdissa.
Galápagossaaret sijaitsevat kuitenkin Havaijin ja Islannin tapaan niin kutsutun hot spotin eli kuuman pisteen päällä, ja niiden alapuolella Maan vaipan virtaukset ovat jatkuvia ja voimakkaita. Ne myös nostavat kaiken aikaa magmaa lähemmäs maankuorta.
Galápagossaarten alla oleva kuuma piste sijaitsee niin syvällä, että se ei liiku Tyynenmeren laatan mukana. Koska laatta kuitenkin liikkuu useita senttimetrejä vuodessa lännestä itään, magman ylösvirtauspaikan sijainti muuttuu kaiken aikaa.
Sinijalkasuula on yksi Galápagossaarten tunnuslajeista.
Aikojen saatossa magmaa on siis virrannut pintaan monissa eri paikoissa kuuman pisteen ympäristössä, ja merenpohjassa onkin lukuisia kasvavia magmasaaria. Jokainen purkaus kasvattaa saarten kokoa, ja lopulta ne voivat yltää merenpinnan yläpuolelle ja synnyttää uusia saaria.
Tulivuorisaaria tulee ja menee
Laavaa virtaa toistuvissa purkauksissa ulos vedenalaisen tulivuoren purkausaukosta, ja laava kerrostuu tulivuoren ympärille ja jähmettyy. Magmavirtaus jatkuu niin pitkään kun purkausaukko yltää niiden äärelle.
Tulivuoret voivat kasvaa eri muotoisiksi, ja yleisimpiä muotoja kahden mannerlaatan saumakohdassa ovat klassiset kerrostulivuoret, jotka kohoavat maasta kuin keilat.
Kilpitulivuorten laava taas virtaa hitaammin ja muodostaa pinnalle laakeamman laavakummun. Muoto tuo mieleen Galápagossaarten maailmankuulut jättiläiskilpikonnat.
Leguaaniperhe loikoilee laavakivellä auringonpaisteessa.
Jotkin tulivuorisaaret koostuvat lähinnä tuhkasta, ja ne huuhtoutuvat usein takaisin mereen. Meri voi kyllä niellä muitakin saaria, sillä jos magman tulo Maan sisuksista lakkaa, kiinteämpikin saari voi vähitellen murentua ja vajota takaisin aaltojen alle.