Laavan lämpötilan paljastaa sen väri. Kellertävä laava on yli 1 000-asteista, kun taas tummanpunaisen laavan lämpötila 600–800 astetta.
Kaasukuplat työntävät laavaa ulos
Laavan matka alkaa useita kilometrejä Maan pinnan alta vaipaksi kutsutusta kerroksesta. Sen kuumuus sulattaa sisäosien kiveä, jolloin muodostuu kivisulaa eli magmaa.
Magmaa kerääntyy maankuoren magmakammioihin tulivuorten alle. Siellä muodostuvat kaasut saavat paineen kasvamaan kammiossa ja magman tiheyden pienenemään. Mitä pienempi tiheys on, sitä nopeammin magma purkautuu tulivuoresta.
Magman kaasupitoisuus ratkaisee sen, kuinka voimakas purkauksesta tulee.
Kun magma purkautuu tulivuoresta, se jäähtyy ja sitä aletaan kutsua laavaksi.
Laavat voidaan jakaa kahtee päätyyppiin: andesiittiin, joka on emäksistä, ja ryoliittiin, joka on hapanta. Laavan pH:n ratkaisee se, kuinka paljon siinä on hapesta ja piistä muodostuvaa piidioksidia, joka muodostaa noin 90 prosenttia Maan vaipasta.
Happamuusaste määrää laavan juoksevuuden. Andesiitista noin 50 prosenttia on piidioksidia, ja se virtaa pidemmälle kuin paksumpi ryoliitti, joka koostuu noin 70-prosenttisesti piidioksidista.