Point Nemo eli Nemon piste on keskellä eteläistä Tyyntämerta. Jos siellä sattuu jotakin ikävää, apua saa odottaa. Lähin asuttu paikka on yli 3 000 kilometrin päässä.
Nemon pisteeseen ei pääse lentokoneella, ja laivamatkaan saa varata pari viikkoa. Ruoka kannattaa tuoda mukanaan, sillä alueella ei ole juuri mitään ihmiselle syötäväksi kelpaavaa.
Jos lähdet matkaan, luvassa on kuitenkin rauhaa ja yksinäisyyttä – ja muovisaastetta ja avaruusromua.
Vaikka Nemon piste ei ehkä kuulosta järin viehättävältä matkakohteelta, se vetää puoleensa purjehtijoita samalla tavalla kuin Everest vuorikiipeilijöitä.
Joka neljäs vuosi järjestettävän Ocean Race -purjehduskilpailun reitti kulkee Nemon pisteen kautta. Silloin siellä kulkee satoja veneitä.
Keskellä ei-mitään
Nemon pistettä kutsutaan myös Tyynenmeren luoksepääsemättömyyden pisteeksi. Jos matka kiinnostaa, tarkka sijainti on 48°52,6′ eteläistä leveyttä ja 123°23,6′ läntistä pituutta.
Lähin kuivan maan kolkka on Pitcairnsaariin kuuluva asumaton Duciesaari, joka sijaitsee 2 688 kilometriä Nemon pisteestä pohjoiseen.
Muut lähimmät saaret ovat Motu Nui Pääsiäissaaren tienoilla ja Etelämantereen edustalla sijaitseva Mahersaari. Molemmat ovat asumattomia.
Lähin saari, jossa on ihmisiä, on Pääsiäissaari. Sinne päästäkseen on purjehdittava 3 090 kilometriä koilliseen.
Syrjäisyys on tietysti näkökulmakysymys. Kansainvälisen avaruusaseman ISS:n kiertorata kulkee 415 kilometrin korkeudessa. Sen astronautit ylittävät Nemon pisteen useita kertoja päivässä.
Jos maapallon ulkopuolista asutusta ei oteta lukuun, Nemon ympärillä oli 22 miljoonan neliökilometrin kokoinen autio meri. Se on yli kaksi kertaa niin suuri alue kuin Eurooppa Uralilta Portugaliin.
Nemon pistettä lähin kuivan maan kolkka on Pitcairnsaariin kuuluva Ducie, joka sijaitsee 2 688 kilometrin päässä.
Myös merenpinnan alla on autiota. Seutua kutsutaan Tyynenmeren aavikoksi. Siellä ei juuri ole ravintoa haille tai muille kaloille.
Planktonlevää, joka on meren ravintoketjun perusta, esiintyy Nemon pisteen kohdalla vasta satojen metrien syvyydessä.
Merenpohjaan on matkaa reilut 4 000 metriä.
Pintavesissä elää kuitenkin monia bakteereja ja muita pieneliöitä, joilla on tärkeä osa valtameren biokemiallisissa prosesseissa.
Avaruusromun kaatopaikka
Nemon piste on nimetty ranskalaisen tieteiskirjailija Jules Vernen vuonna 1870 kirjoittamassa romaanissa Sukelluslaivalla maapallon ympäri esiintyvän kapteeni Nemon mukaan. Nemo on latinaa ja tarkoittaa ”ei kukaan”, mikä sopii tälle paikalle oikein hyvin.
Pisteen määritti ensimmäisen kerran kroatialaissyntyinen kanadalainen maanmittausinsinööri Hrvoje Lukatela vuonna 1992.
Lukatela määritti pisteen koordinaatit satelliittipaikantimen ja oman ohjelmistonsa avulla. Hän ei kuitenkaan itse käynyt paikalla.
Nemon pisteen tienoille on upotettu muun muassa Nasan Skylab-avaruusasema.
Nemon piste tunnetaan muustakin kuin syrjäisyydestään. Se on avaruusromun kaatopaikka.
Jo 1970-luvulla, ennen kuin Nemon pisteellä oli edes nimeä, eri maiden avaruusjärjestöt määrittivät sen paikaksi, johon käytöstä poistetut satelliitit ja avaruusasemat voi pudottaa niin, että niistä ei ole vaaraa ihmisille.
Kaatopaikalle tarvitaan iso alue, sillä pudotessaan ilmakehään satelliitit ja muut laitteet hajoavat tuhansiksi kappaleiksi, jotka voivat levitä hyvin laajalle.
Vuosien 1971 ja 2016 välisenä aikana Nemon pisteen tienoille on pudotettu ainakin 263 satelliittia tai avaruusalusta, muun muassa Venäjän Mir- ja Nasan Skylab-avaruusasemat.
Todennäköisesti myös Kansainvälinen avaruusasema ISS päättää uransa Nemon pisteeseen vuoden 2031 tienoilla.
Nemon pisteestä on muodostunut myös merien muovisaasteen loppusijoituspaikka. Siellä merivedessä on 26 mikromuovihiukkasta kuutiometriä kohti.