Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Luonto

Suisto syntyy siirtomaasta

Monet suuret joet laskevat mereen suistoalueen läpi. Miten suisto syntyy? Onko suistoja erilaisia? Jos on, mistä erot johtuvat?

Virratessaan vesi muokkaa aina monin tavoin ympäristöä. Virtaava vesi vaikuttaa pinnanmuotoihin niin mantereilla kuin vesialueillakin. Juokseva vesi aiheuttaa eroosiota eli maan kulumista. Joen ei tarvitse olla virtaamaltaan kummoinenkaan siirtääkseen tonneittain maata paikasta toiseen Kun virtaus heikkenee joen laskukohdassa, vesi menettää kuljetuskykynsä ja sen sisältämä maa-aines alkaa kasautua pohjaan. Kun kerrostumisprosessi jatkuu riittävän pitkään, syntyy delta eli suisto. Suiston muoto riippuu paikallisista oloista, kuten vedensyvyydestä, lietteen määrästä, pohjan muodosta joen suulla, vallitsevista tuulista ja virtauksista sekä vuorovedestä. Suistomaiden tavallisimmat muodot ovat kolmio, esimerkiksi Niilin suisto, viuhka, esimerkiksi Tiberin suisto, ja linnunjalka, esimerkiksi Mississipin–Missourin suisto. Rakenteeltaan sivulta kerroksellinen suisto kasvaa korkeutta vedenpintaan asti. Maa-aineksen kerrostuminen hidastaa joen virtausnopeutta, haaroittaa pääuoman ja kasvattaa suiston leveyttä. Erilaiset joet kuljettavat eri määriä maa-ainesta. Eniten lietettä kulkeutuu Gangesin ja Brahmaputran yhteiseen suistoon Bengalinlahden rannikolla Intiassa ja Bangla-deshissa. Vaikka Ganges ja Brahmaputra ovat yhteiseltä vesimäärältään vasta neljännellä sijalla maailmassa, ne kuljettavat lähes kaksi kertaa niin paljon maata kuin purkausmäärältään ylivoimaisesti suurin joki Amazon Etelä-Amerikassa. Gangesin–Brahmaputran joisto siirtää 3000 kilometrin matkalla alkulähteiltään Himalajan vuoristosta Ben-galinlahden rannikolle joka vuosi 1 670 000 000 tonnia maa-aineksia 971 kuutio-kilometrin virtaamalla. Vertaamalla vanhoja karttoja tuoreisiin satelliittikuviin on saatu selville, että Gangesin–Brahmaputran suistoon muodostuu vuodessa seitsemisen neliökilometriä uutta hedelmällistä maata.

Lue myös:

Vuoret

Miksi korkeimmat vuoret sijaitsevat Himalajalla?

0 minuuttia
Ilmastonmuutos

ÄÄNESTÄ: Oletko valmis maksamaan lihasta 150 % nykyistä enemmän?

6 minuuttia
Jää

Pakkanen muovaa luontoa: Jääaallot iskeytyvät rantaan

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota