Vuonna 2016 kuultiin huhuja ruttoepidemiasta poronkasvattajien keskuudessa Jamalin niemimaalla Siperiassa.
Noin 2 300 poroa kuoli, 73 ihmistä joutui sairaalahoitoon ja 12-vuotias poika menehtyi sairastuttuaan tautiin, joka sittemmin osoittautui pernarutoksi.
Tappavan tartunnan alkuperä oli ikiroudasta sulanut poronraato, pernaruttoepidemian uhri vuodelta 1941.
Tutkijat varoittavat, että vastaavia vaarallisia epidemioita koetaan mahdollisesti vastaisuudessa enemmänkin sitä mukaa kuin kohoava lämpötila sulattaa ikiroutaa ja herättää jäätyneitä bakteereja ja viruksia jälleen eloon.
Siksi tanskalais-kanadalainen tutkijaryhmä aikoo nyt tutkia, miten bakteereja parhaiten voitaisiin hallita.
Tarkoitus on myös kehittää hälytysjärjestelmä varoittamaan tilanteesta, jossa sairaus herää henkiin oltuaan horroksessa syvällä jäisessä maaperässä.
Katse Intiaan
Tutkijat ovat saaneet ideoita esimerkiksi aiemmasta Intiassa toteutetusta hankkeesta, jossa kehitettiin järjestelmä etsimään bakteereja Intian saastuneesta maaperästä.
Tästä kertoo Etelä-Tanskan yliopiston lehtori Roana de Oliveira Hansen, joka on mukana tulevassa tutkimusyhteistyössä.
”Yksi pohdittavista teknologioista on spektrofotometrinen analyysi", Roana de Oliveira Hansen kertoo Tieteen Kuvalehdelle ja selittää, että tällä hetkellä suunnittelupöydällä on myös erilaisia muita teknologioita.
Spektrofotometrilla voidaan nähdä, miten paljon valoa vesi absorboi. Näin voidaan seurata bakteerien esiintyvyyttä mittaamalla spektrofotometrilla liuoksen absorbanssi, selittää Roana de Oliveira Hansen.
Vaarallisia tauteja ja kultakaivoksia
Arktisessa raportissa, jonka on laatinut NOAA:n eli Yhdysvaltojen sää- ja valtamerentutkimusorganisaation Pacific Marine Environmental Laboratory vuonna 2018, arvioidaan, että "sairaudet, kuten espanjantauti, isorokko ja rutto, jotka muuten on hävitetty, saattavat piillä jäätyneenä ikiroudassa".
Myös ranskalainen tutkimushanke vuodelta 2014 tarkasteli ikivanhoja viruksia. Tuolloin onnistuttiin lämmittämään ikiroudasta löydetty 30 000 vuotta vanha virus – ja se saatiin herätettyä henkiin.
Roana de Oliveira Hansenin mukaan ikiroutaan saattaa kätkeytyä sekä tappavia tauteja että toisaalta myös mahdollisia lääketieteen kultakaivoksia:
”Monet tutkijat ovat yrittäneet analysoida ikiroutanäytteitä, ja he ovat löytäneet monia erilaisia mikrobeja", Roana de Oliveira Hansen sanoo ja jatkaa:
”Jotkin mikrobeista voivat olla hyvin vaarallisia, mutta toisista voi myös olla hyötyä, koska niitä voidaan käyttää esimerkiksi uudentyyppisten antibioottien ja vastaavien kehittämiseen."
Ensimmäinen tutkijoiden askel on nyt osoittaa, mitä bakteereja on syytä erityisesti pitää silmällä, ja pohtia, mitkä teknologiat soveltuvat tarkoitukseen parhaiten.
Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, itse hanke käynnistyy vuonna 2024.