Siemenetön rypäle kasvaa pistokkaasta
Nykyisin suurin osa kaupoissa myytävistä viinirypäleistä on siemenettömiä. Miten tällaisia lajikkeita kasvatetaan?
Hedelmien ja marjojen makean hedelmälihan alkuperäinen tarkoitus on ollut houkutella eläimiä syömään niitä, jotta sulamattomat siemenet leviäisivät niiden ulosteiden mukana yhä laajemmalle. Siemenet ovat suvullisen lisääntymisen eli pölytysprosessin tulos ja geneettisesti erilaisia kuin ne kasviyksilöt, joista ne ovat peräisin. Kasveilla on kuitenkin myös muita lisääntymistapoja. Ne voivat lisääntyä kasvullisesti. Esimerkiksi mansikat tuottavat lähelle emokasvia rönsyjä, jotka kasvattavat juuret. Jotkin kasvit lisääntyvät kasvattamalla maavarsia, joiden päähän kehittyy mukula, esimerkiksi peruna.
Jotkin myrkyllisistä kasveista voivat näyttää syötäviltä. Niitä ei kannata maista, joten opi lisää . Suomen myrkyllisistä kasveista.
Kasvullisessa lisääntymisessä uusi kasvi on geneettisesti identtinen alkuperäisen kasvin kanssa. Siemenettömät viinirypälelajikkeet ovat jalostustyön tulosta. Suvullisella lisääntymisellä on ensin saatu aikaan kasvi, jonka rypäleistä puuttuvat siemenet. Kun tätä kasvia lisätään kasvullisesti pistokkaista, lajikkeelle jalostetut ominaisuudet säilyvät. Pitkälle jalostetut kasvilajikkeet eivät kuitenkaan enää pysty lisääntymään luonnossa.