Tiede selvitti: Sää voi ratkaista Game of Thronesin

Meteorologit ovat laatineet tarkan ilmastomallin fiktiivisestä Game of Thrones -sarjan maailmasta. Tiedot tuulesta ja säästä voivat paljastaa, missä ratkaiseva hyökkäys kannattaa tehdä. Geologit ovat lisäksi selvittäneet maan sisuksista nousevia uhkia, jotka voivat tuhota Westerosin.

Helen Sloan/HBO Nordic

Tieteen Kuvalehti tutkii Game of Thrones -sarjaa tieteen silmin. Tällä kertaa vuorossa ovat sää ja ilmasto.

Sää

Voiko hyvä sääennuste ratkaista voiton?

Oikeat ennusteet lämpötilasta, sateista ja tuulesta antavat viitteitä siitä, mihin joukot kannattaa sijoittaa.

Game of Thronesin viimeisen taistelun voi hyvinkin voittaa se osapuoli, joka osaa käyttää hyväkseen taistelukentällä vallitsevaa säätä. Siltä asia ainakin näyttää historiallisten taistelujen valossa tarkasteltuna.

Nykyaikaiset sääennusteet perustuvat numeerisiin analyyseihin, joita brittiläinen matemaatikko Lewis Fry Richardson kehitti ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Sittemmin sääennusteita on täydennetty ilmastomalleilla.

Nykyisin kovan työn tekevät supertietokoneet, jotka suorittavat 14 000 biljoonaa laskutoimitusta sekunnissa. Tietokonemalleissa ilmakehä on jaettu kolmiulotteisiin laskentaruudukoihin, hiloihin.

Ennusteiden yhtälöt perustuvat kustakin ruudusta saatuihin havaintotietoihin. Tiedot käsittelevät muun muassa lämpötilaa, merivirtoja, painetta ja Auringon säteilyä.

Niistä saadaan tarkka kuva siitä, millainen säätila on vallinnut, ja hyvä arvio siitä, miten sää kehittyy. Brittiläinen tutkijaryhmä on laatinut ilmastomallien ja Game of Thrones -sarjan mantereista, vuoristoista ja meristä olevien tietojen perusteella fiktiivisen mallin sarjan maailmassa vallitsevasta säästä.

Jotta fiktiivinen malli olisi meteorologisesti pätevä, Game of Thrones -sarjan planeetan akselin kallistus pitää olla noin 10 astetta pienempi kuin Maan. Siten vuodenajat täsmäisivät sarjan maailmaan.

Game of Thrones -sääkoe oli samalla ilmastomallien testi. Malleilla yritetään löytää selitys esimerkiksi siihen, miksi Maan ilmasto sekosi noin 55 miljoonaa vuotta sitten.

Pohjoisessa vain vuoristossa on kesällä kylmää. Kun merituuli työntää lämmintä ja kosteaa ilmaa rinnettä ylös, ilmavirtaus kylmenee ja kosteus tiivistyy pisaroiksi, jolloin ylärinteellä sataa.

Muuri sijaitsee planeetan navalla, ja siksi siellä on arktinen ilmasto ja jopa 30 asteen pakkaset. Siellä saadaan lunta 175–225 päivänä vuodessa.

Oliver Larsen

Pohjoisilla alueilla matalapaine luo talvisin voimakkaan länsituulen maan keskiosiin.

Oliver Larsen

Etelärannikolla sää on kuin Texasissa: +30 astetta kesällä, mutta vuosittainen sademäärä on vain 1 264 mm.

Oliver Larsen

Westerosin eteläosa on alueella, joka maapallolla vastaisi vyöhykettä 30. pohjoisen leveysasteen eteläpuolella. Siellä on kuivaa, sillä niin kutsuttu Hadleyn solu imee kosteuden ilmasta. Solu sijaitsee päiväntasaajan kummallakin puolella, missä eri pallonpuoliskoista tulevat ilmavirtaukset kohtaavat ja lämpenevät Auringon vaikutuksesta. Ilma nousee ylöspäin ja kosteus tiivistyy sateeksi. Ilma, joka valuu alaspäin vyöhykkeen ulkopuolella, on kuivaa ja viileää.

Vuodenajat

© Oliver Larsen

Vaihtelevatko vuodenajat vuodesta toiseen?

Game of Thronesissa viisaimmatkaan eivät osaa ennustaa vuodenaikojen vaihtumista ja pituutta.

Vastaavat vuodenajat voisivat esiintyä planeetalla, joka kiertää kahta Auringon kaltaista tähteä, jotka lisäksi vielä kiertävät toisiaan. Silloin sekä planeetan etäisyys tähtiin että niin kutsuttuun tähtienväliseen massakeskukseen vaihtelee koko ajan.

Teoriassa tämä saa vuodenaikojen keston vaihtelemaan vuosittain, mutta käytännössä tällaiset planeetat kiertävät tähtiään niin kaukana, että tähdet vaikuttavat niihin yhtenä tähtenä.

Geologia

Westerosin geologinen historia kartoitettiin muun muassa kivilajien ja vuoriston sijainnin perusteella.

© HBO Nordic

Uinuuko maan alla katastrofi?

Tulivuorenpurkaukset ovat historian kuluessa vieneet suuriakin valtakuntia tuhoon, mutta Game of Thronesin henkilöhahmoista kukaan ei tunnu pelkäävän maan sisuksista nousevaa uhkaa. Se saattaa kuitenkin olla suuri virhe.

Stanfordin yliopiston geologisen datan tutkija Miles Traer on perehtynyt fiktiivisen planeetan 500 miljoonan vuoden geologiseen menneisyyteen samoilla menetelmillä kuin Maan historiaa tutkitaan.

Mantereiden sijainnin, maaperän ja vuoristojen ominaisuuksien perusteella hän laati kartan planeetan kehityksestä. Sen mukaan planeetalla on tektonista aktiivisuutta, joka voi johtaa maanjäristyksiin ja tulivuorenpurkauksiin.

Kartoitus paljastaa piilevät vaarat

Maamassojen tarkka kartoitus voi paljastaa geologista aktiivisuutta, joka saattaa aiheuttaa niin maanjäristyksiä kuin tulivuorenpurkauksiakin.

1. Erilliset mantereet synnyttävät vuoriston

80–100 miljoonaa vuotta sitten mantereen pohjoisosa oli luultavasti niin sanotun mikrolaatan päällä. Kun mikrolaatta törmäsi etelämpänä sijaitsevaan isompaan laattaan, muodostui yksi suuri manner. Törmäys nostatti vuoriston, joka syntyi samalla tavalla kuin Himalaja.

2. Jakaantuminen loi uusia maamassoja

25 miljoonaa vuotta sitten manner jakaantui. Niin tapahtuu muun muassa silloin, kun planeetan vaipan lämmin kohta saa kuoren pullistumaan niin, että se repeää. Jakaantuminen ilmenee nykyisin toisiinsa sopivina rannikkoina. Merenpohjaan prosessissa syntyi halkeama (punainen linja), siirrosvyöhyke.

3. Katastrofi on maan alla

Nykyisin siirrosvyöhyke voi olla joko vakaa tai sitten siinä voi piillä jopa tuhansia uhreja vaativa katastrofi. Suurin osa maanjäristyksistä ja tulivuorenpurkauksista tapahtuu – ainakin planeetalla, jonka nimi on Maa – juuri kohdissa, joissa yksi laatta työntyy toisen alle.

Lue myös:

Ukkonen
Salamat

KATSO YLÖS: Hajonneet atomit sytyttävät ilman tuleen

2 minuuttia
Hirmumyrsky

Tarvitaanko myrskyille uusi luokitus?

0 minuuttia
Paine-ero tekee tuulen
Sää

Paine-ero tekee tuulen

1 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!