De nedbørsfattige områder omkring de 30. breddegrader er et resultat af den globale atmosfæriske cirkulation.

Tästä syystä päiväntasaajan pohjois- ja eteläpuolella on kuivaa

Kaikki maapallon laajimmat autiomaat sijaitsevat 30. leveysasteen tienoilla molemmin puolin päiväntasaajaa. Siihen, että ilmasto on kuivaa juuri näillä seuduilla, on hyvä syy.

Kaikki maapallon laajimmat autiomaat sijaitsevat 30. leveysasteen tienoilla molemmin puolin päiväntasaajaa. Siihen, että ilmasto on kuivaa juuri näillä seuduilla, on hyvä syy.

Shutterstock/online express

Ei ole sattumaa. Päiväntasaajan pohjois- ja eteläpuolella 30. leveysasteen ympärillä sijaitsevat vähäsateiset alueet ovat seurausta ilmakehän virtauksista.

Päiväntasaajalla auringonsäteily lämmittää eniten, ja lämmin ja kostea ilma alkaa nousta. Noustessaan ilma jäähtyy, jolloin kosteus tiivistyy sateeksi. Siksi trooppisilla vyöhykkeillä sataa niin runsaasti.

Kun ilmamassat ovat 30. leveysasteen tienoilla, ne ovat jäähtyneet niin paljon, että ne alkavat laskeutua noin kymmenen kilometrin korkeudesta kohti Maan pintaa.

Maan pinnan lähellä ilma lämpenee taas. Kuivassa ja lämpimässä ilmassa on vähän pilviä ja siksi myös vähän sadetta. Näitä alueita kutsutaan subtrooppisiksi tai hepoasteiden korkeapaineen vyöhykkeiksi. Niillä sijaitsevat suurimmat aavikot ja ylipäänsä kuivimmat alueet.

Ilma kiertää isoina soluina

Luftens cirkulation er inddelt i tre forskellige atmosfæriske celler, der hver især påvirker vejret.
/ 3

Polaaririntama tuo epävakaista säätä

Polaarisolun ja Ferrelin solun rajalla 50. ja 60. leveysasteen välissä kulkee polaaririntama, joka tekee Luoteis-Euroopan säästä usein epävakaista.

1

Päiväntasaajalla ukkostaa

Hadleyn soluista tulevat ilmavirrat törmäävät päiväntasaajalla toisiinsa ja alkavat nousta. Näin syntyy nauhamainen alue, jolla on runsaasti ukkospilviä ja rankkasateita.

2

Kuiva ilma luo aavikot

  1. leveysasteen tienoilla päiväntasaajan molemmilla puolilla ilma on kuivaa, koska kosteus on satanut päiväntasaajalle.
3
© Claus Lunau

Rankkoja ukkosia päiväntasaajan seudulla

Subtrooppisten aavikkojen vastakohta on päiväntasaajalla. Siellä nousevat ilmavirtaukset synnyttävät kuuropilvien nauhan. Pilvinauha syntyy niin sanotussa intertrooppisessa konvergenssivyöhykkeessä, johon virtaa ilmaa maanpinnalla subtrooppisten korkeapaineiden alueilta.

Vuoden ­mittaan konvergenssivyöhyke siirtyy aina sille pallonpuoliskolle, jolla on kesä. Konvergenssivyöhyke tuo tullessaan monsuuni­sateet, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä trooppisen alueen maanviljelylle.