Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

De nedbørsfattige områder omkring de 30. breddegrader er et resultat af den globale atmosfæriske cirkulation.

Tästä syystä päiväntasaajan pohjois- ja eteläpuolella on kuivaa

Kaikki maapallon laajimmat autiomaat sijaitsevat 30. leveysasteen tienoilla molemmin puolin päiväntasaajaa. Siihen, että ilmasto on kuivaa juuri näillä seuduilla, on hyvä syy.

Shutterstock/online express

Ei ole sattumaa. Päiväntasaajan pohjois- ja eteläpuolella 30. leveysasteen ympärillä sijaitsevat vähäsateiset alueet ovat seurausta ilmakehän virtauksista.

Päiväntasaajalla auringonsäteily lämmittää eniten, ja lämmin ja kostea ilma alkaa nousta. Noustessaan ilma jäähtyy, jolloin kosteus tiivistyy sateeksi. Siksi trooppisilla vyöhykkeillä sataa niin runsaasti.

Kun ilmamassat ovat 30. leveysasteen tienoilla, ne ovat jäähtyneet niin paljon, että ne alkavat laskeutua noin kymmenen kilometrin korkeudesta kohti Maan pintaa.

Maan pinnan lähellä ilma lämpenee taas. Kuivassa ja lämpimässä ilmassa on vähän pilviä ja siksi myös vähän sadetta. Näitä alueita kutsutaan subtrooppisiksi tai hepoasteiden korkeapaineen vyöhykkeiksi. Niillä sijaitsevat suurimmat aavikot ja ylipäänsä kuivimmat alueet.

Ilma kiertää isoina soluina

1 / 3
123
Luftens cirkulation er inddelt i tre forskellige atmosfæriske celler, der hver især påvirker vejret.

Päiväntasaajan etelä- ja pohjoispuolella on kolme suurta solua, joissa ilmamassat ovat kiertoliikkeessä: Hadleyn solu, Ferrelin solu ja polaarisolu. Soluissa on erilaiset tuulijärjestelmät, ja niitä erottavat nousevien tai laskevien ilmavirtojen vyöhykkeet.

© Claus Lunau

Rankkoja ukkosia päiväntasaajan seudulla

Subtrooppisten aavikkojen vastakohta on päiväntasaajalla. Siellä nousevat ilmavirtaukset synnyttävät kuuropilvien nauhan. Pilvinauha syntyy niin sanotussa intertrooppisessa konvergenssivyöhykkeessä, johon virtaa ilmaa maanpinnalla subtrooppisten korkeapaineiden alueilta.

Vuoden ­mittaan konvergenssivyöhyke siirtyy aina sille pallonpuoliskolle, jolla on kesä. Konvergenssivyöhyke tuo tullessaan monsuuni­sateet, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä trooppisen alueen maanviljelylle.

Lue myös:

Hirmumyrsky

Päiväntasaaja toimii myrskymuurina

0 minuuttia
El Niño
Sää

Tutkijat varoittavat La Niña -ilmiöstä

4 minuuttia
auto salama
Salamat

Onko auto ukonilmalla turvallinen paikka?

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota