Pallosalama

Tällainen on pallosalaman salaisuus

Vuosisatojen varrelta tunnetaan lukuisia kertomuksia ilmassa leijuvista valopalloista, joita ilmaantuu ukonilmalla kuin tyhjästä. Hiljattain selvisi, miten arvoitukselliset pallosalamat syntyvät.

Shutterstock

Vuonna 1638 Widecombe-in-the-Moorin kirkkoon Etelä-Englannissa putkahti valopallo.

Pallo hajotti osan kattoa ja sytytti kirkonpenkkejä palamaan. Onnettomuudessa kuoli neljä ihmistä.

Kertomus on yksi varhaisimmista varmoista tiedoista pallosalamasta eli oudosta valopallosta, joka syntyy ukonilmalla. Ne ovat yleensä koripallon kokoisia, ja niitä ilmestyy ukon­ilmalla avoimille paikoille.

Tutkijat ovat vuosisatoja yrittäneet ymmärtää pallosalamia, mutta ilmiötä ei ole ollut helppoa tutkia, sillä pallosalamat häviävät yhtä äkillisesti kuin ilmaantuvatkin.

Tutkijat vangitsivat salaman

Vuonna 2012 saatiin lopulliset todisteet pallosalamoiden olemassaolosta, kun tutkijat kuvasivat pallosalamaa ja näkivät sen syntyvän ukonilmalla.

Analysoidun salaman läpimitta oli peräti viisi metriä, toisaalta se pysyi koossa vaivaiset 1,6 sekuntia.

Analyysi osoitti, että pallosalama koostui pääasiassa piioksidista ja maaperän hiilestä, jotka tavallinen salama oli muuttanut osittain plasmaksi kuumentamalla sen noin 30 000-asteiseksi.

Magneettikenttä pitää pallon muodossaan

Se, miksi pallosalama pysyy muodossaan, on ollut vaikeampi selittää, mutta hiljattain saatiin vahvistus 20 vuotta vanhalle teorialle. Pallon pitävät koossa plasman magneettiset viivat. Kyseessä on samanlainen prosessi kuin plasman jääkylmässä vastineessa, Bosen-Einsteinin kondensaatiksi kutsutussa aineen olomuodossa tapahtuu.

Vuosisatoja vanha arvoitus on siten ratkaistu.

Lue myös:

Ukkonen
Salamat

KATSO YLÖS: Hajonneet atomit sytyttävät ilman tuleen

2 minuuttia
Hirmumyrsky

Tarvitaanko myrskyille uusi luokitus?

0 minuuttia
Salamat

Tämän vuoksi autossa on ukonilmalla turvallista

1 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!