Salamat osuvat Eurooppaan - Salamat käristävät Eurooppaa

Salamat käristävät Eurooppaa

Mitä enemmän lämpötila nousee, sitä rajumpia ukkosmyrskyistä tulee. Vuotta 2100 kohti mentäessä Eurooppaa pommittavat maailmanlaajuisen lämpenemisen vuoksi salamat ja jättirakeet.

Mitä enemmän lämpötila nousee, sitä rajumpia ukkosmyrskyistä tulee. Vuotta 2100 kohti mentäessä Eurooppaa pommittavat maailmanlaajuisen lämpenemisen vuoksi salamat ja jättirakeet.

Getty Images

Lämpimänä iltana riehuva ukonilma ja jatkuva välke horisontissa yhdistyvät mielessämme helposti etelänlomiin.

Salamoinnille altteimmilla seuduilla tropiikissa rekisteröidään vuosittain 20–70 salamaniskua neliökilometriä kohti, kun vastaava luku Pohjoismaissa on vain alle yksi salamanisku.

Tämä on kuitenkin tyyntä myrskyn edellä.

Trooppiset salamat

Voimakkaat ukkosmyrskyt ovat yleinen ilmiö tropiikissa, missä salamoita esiintyy 70-kertainen määrä Pohjolaan verrattuna.

© Shutterstock

Anja Rädlerin johtama Saksassa toimivan Euroopan rajuilma- ja myrskylaboratorion (European Severe Storms Laboratory) tutkijaryhmä on yhdistänyt 14 alueellista ilmastomallia laskeakseen, miten ukkosmyrskyjen aiheuttamien salamaniskujen määrä kehittyy Euroopassa seuraavien 80 vuoden kuluessa.

Johtopäätös on pahaenteinen.

Jättirakeet rikkovat autoja

Laskelmat tehtiin kahden skenaarion pohjalta. Toisessa oletuksena on maailmanlaajuisen lämpötilan kahden asteen nousu verrattuna teollistumista edeltäneeseen aikaan, kun taas toisessa oletuksena on neljän asteen nousu.

Tulosten mukaan Eurooppaa koettelevat sitä useammat pitkäkestoiset ukkosmyrskyt ja runsaat salamamäärät, mitä enemmän ilmasto lämpenee. Prosentuaalisesti määrät lisääntyvät eniten Fennoskandian pohjoisosissa, missä salamointi yleistyy merkittävästi.

Euroopan alueellisten ilmastomallien mukaan kohoavat lämpötilat tuovat lisää pitkäkestoisia ukkosmyrskyjä. Prosentuaalisesti salamaniskujen määrä kasvaa eniten pohjoisessa.

Salamat käristävät Eurooppaa karttakuva 1
© Ken Ikeda Madsen/Shutterstock

Nykyään: Salamointia eniten Etelä-Euroopassa

Vuosina 1971–2000 pitkäkestoisia ukkosmyrskyjä salamoineen esiintyi eniten Etelä-Euroopassa, kun taas niitä oli vähiten Fennoskandiassa ja Islannissa. Esimerkiksi Italiaa koetteli vuosittain noin sata kuuden tunnin mittaista ukkosmyrskyä.

Salamat käristävät Eurooppaa karttakuva 2
© Ken Ikeda Madsen/Shutterstock

2 astetta: Salamoiden määrä Pohjolassa lisääntyy

Jos lämpötila kohoaa vuosisadan kuluessa kaksi astetta, pitkäkestoisten salamoivien ukkosmyrskyjen määrä nousee jonkin verran suurimmassa osassa Eurooppaa. Prosentuaalisesti määrä kasvaa eniten Pohjolassa: 20–80 prosenttia enemmän ukkosmyrskyjä.

Salamat käristävät Eurooppaa karttakuva 3
©

4 astetta: Salamat iskevät rajusti pohjoisessa

Jos lämpötila vuoteen 2100 mennessä nousee neljä astetta, Fennoskandiassa koetaan 80–320 prosenttia enemmän pitkäkestoisia ukkosmyrskyjä ja paljon enemmän salamointia kuin nyt. Tanskan korkeudella salamointi lisääntyy vain vähän.

Ukkosmyrskyt myös tuovat tullessaan yhä enemmän jättimäisten rakeiden kuuroja. Suurten, läpimitaltaan noin kaksisenttisten rakeiden määrä kasvaa 40–80 prosenttia Keski- ja Koillis-Euroopassa, jos lämpötila nousee neljä astetta, ja yli viisisenttisten jättirakeiden määrä voi kaksinkertaistua.

Jättirakeet tuhoavat viljelykasveja ja tuottavat vahinkoa mm. autoille. Nykyään jättirakeet ovat Pohjolassa hyvin harvinaisia, mutta niiden määrä voi kolminkertaistua vuoteen 2100 mennessä.

Rakeet rikkovat auton

Voimakkaat ukkosmyrskyt voivat tuoda mukanaan nyrkin kokoisia rakeita, jotka rikkovat autojen ikkunoita ja aurinkokennostoja.

© Ritzau / Scanpix

Anja Rädlerin ja hänen kollegoidensa havaintojen pohjalta laaditaan nyt riskianalyyseja. Niiden toivotaan osoittavan, kannattaisiko esimerkiksi kasvihuoneet ja aurinkopaneelit varustaa aiempaa kovemmalla lasilla, jotta ne kestäisivät tulevaisuuden raepommitukset.

Salamat kokoavat maapallon yhdeksi virtapiiriksi

Salamoita Tukholman yllä
© Getty Images

Salamat eivät iske vain pilvistä maahan; arvoitukselliset viuhkasalamat ja punaiset keijut pumppaavat ilmakehän täyteen sähköisesti varautuneita hiukkasia kuin jättimäisen akun. Vasta nyt tutkijat alkavat ymmärtää täysin Maan sähköisiä sydämenlyöntejä. Lue lisää tästä: (indsæt artikellink).