Noin 75 prosenttia vuoden salamoista iskee kesä-, heinä- ja elokuussa. Lämpö nostattaa kosteita ilmamassoja korkealle ilmakehään, missä höyry jäätyy rakeiksi.
Alaspäin vajotessaan rakeet osuvat nouseviin kevyempiin jääkiteisiin.
Jännite hajottaa atomeja ja synnyttää plasmaa
Törmäyksissä rakeet saavat positiivisen varauksen ja kiteet negatiivisen. Jännite-eron kasvaessa ilman elektronit irtautuvat atomiytimistään ja syntyy plasmaa.
Plasma muodostaa ilmaan monihaaraisen kanavan, jossa elektronit pääsevät virtaamaan.
Sähkö kuumentaa ilman ja saa sen hohtamaan
Maanpinnan tuntumassa kanava törmää positiivisiin varauksiin, mistä syntyy pilven ja maan välinen oikosulku.
Elektronit virtaavat nyt noin 30 000 ampeerin sähkövirtana. Se lämmittää ilman Auringon pintaa kuumemmaksi ja saa sen hehkumaan. Lämpö luo myös paineaallon, joka kuuluu jyrinänä.
Hiukkaset luovat erilaisia salamoita
Pilvestä maahan, pilvestä pilveen, pilvestä ilmaan tai pilven sisällä. Ukkosella salamat sinkoilevat ristiin rastiin ilmakehässä.
KESÄN SALAMAOPAS
Eniten salamoi Afrikassa

Floridan rannikolla muodostuu merituulia, jotka pakottavat ilman ylöspäin ja synnyttävät runsaasti ukkoskuuroja.
Merellä salamointi on harvinaista sillä ukkosrintama muodostuu useimmiten maan ylle.
Keski-Afrikassa lämmin ja kostea ilma kohoaa ylöspäin ja aiheuttaa suuria saderintamia ukkosineen.
Himalajan vuoristo korkeine huippuineen pakottaa ilman kohoamaan ja saa aikaan salamointia.