Salama luo ilmaan paineaallon, joka kuuluu ukkosen jyrinänä. Jos välähdyksen ja jyrinän välillä kuluu kolme sekuntia, salama iski noin kilometrin päässä.
Sähköistyneet pilvet iskevät kipinöitä
Korkealla ilmakehässä leijuvat sähköisesti varautuneet jääkiteet muuttavat kesäpilvet aikapommeiksi. Tuloksena on valtavia oikosulkuja taivaan ja maan välillä – ja tuhansittain sokaisevia ja jyliseviä salamoita, joista jokainen on kuumempi kuin Auringon pinta.
Noin 75 prosenttia vuoden salamoista iskee kesä-, heinä- ja elokuussa.
Kesällä lämmin maanpinta luo epävakaita ilmakerroksia, joissa lämmin ja kostea ilmamassa kohoaa korkealle ilmakehään.
Siellä höyry voi jäätyä pieniksi rakeiksi – ja kun rakeet vajoavat alaspäin, ne osuvat nouseviin kevyempiin jääkiteisiin.
Törmäyksessä rakeet saavat positiivisen varauksen ja kevyet kiteet negatiivisen.
Jännite-ero hajottaa atomit
Varautuneet hiukkaset jakautuvat niin, että syntyvästä ukkospilvestä tulee yläpuoleltaan positiivisesti ja alapuoleltaan negatiivisesti varautunut.
Kun jännite-ero kasvaa tarpeeksi, ilman elektronit irtautuvat atomiytimistään ja syntyy plasmaa. Plasma muodostaa ilmaan monihaaraisen kanavan, jossa elektronit pääsevät virtaamaan.
Maanpinnan tuntumassa kanava törmää positiivisiin sähkövarauksiin. Tuloksena on pilven ja maanpinnan välinen voimakas oikosulku.
Sähkövirta saa ilman hehkumaan
Elektronit virtaavat nyt vapaasti noin 30 000 ampeerin sähkövirtana, joka lämmittää ilman Auringon pintaa kuumemmaksi ja saa sen hehkumaan.
Lämpö luo myös ison paineaallon, joka kuuluu ukkosen jyrinänä.
Hiukkaset luovat erilaisia salamoita
Pilvestä maahan, pilvestä pilveen, pilvestä ilmaan tai pilven sisällä. Ukkosella salamat sinkoilevat ristiin rastiin ilmakehässä.
