Hehkuvat pallot
Hehkuvat pallot

Pallosalamoiden läpimitta on yleensä korkeintaan metrin. Ne ilmestyvät kuin tyhjästä ukonilmalla ja leijuvat ilmassa noin minuutin ennen kuin ne häviävät yhtä nopeasti kuin syntyivätkin. 

© Shutterstock

Omituisten pallosalamoiden arvoitus on ratkaistu

Vuosisatojen ajan on kerrottu tarinoita valopalloista, jotka yhtäkkiä ilmestyvät ukonilmalla. Nyt tutkijat ovat selvittäneet, miten tämä arvoituksellinen ilmiö syntyy.

torstai 6. syyskuuta 2018 teksti Niels Hansen

Paksut harmaat pilvet lipuivat hiljalleen Englannin kanaalilta Lounais-Englannissa sijaitsevan pienen kylpyläkaupungin Paign­tonin ylle.

Keskellä iltapäivää taivaalta tipahtivat ensimmäiset raskaat pisarat, kun 71-vuotias Michael Dodd istui olohuoneessaan kaikessa rauhassa katsomassa televisiota.

Yhtäkkiä kuului pamaus, joka löi Doddin korvat lukkoon, ja sähköt katkesivat. Pian ikkunasta leijaili olohuoneeseen sinertävä hehkuva rantapallon kokoinen pallo, jota seurasi oranssinvärinen valolaahus. 

Pallo liikkui huoneen poikki, aivan kauhistuneen Michael Doddin vierestä, ja poistui sitten terassinoven läpi. Sen jälkeen se ylitti vanhoja rakennuksia reunustavan pysäköintialueen ja katosi näkyvistä.

Ilmiö ihmetyttää tutkijoita

Kertomus on peräisin syyskuulta 2017, ja se kuvaa niin sanottua pallosalamaa. Pallosalamoiksi kutsutaan harvinaisia pallomaisia valoilmiöitä. Niiden halkaisija on yleensä enintään metrin, ja niitä ilmestyy ukon­ilmalla avoimille paikoille. Ne näyttävät voivan kulkea suljettujen ikkunoiden ja ovien läpi ja kadota hetkessä jäljettömiin. 

Tutkijat ovat yrittäneet pitkään selvittää, miten pallosalamat muodostuvat. Nyt Aalto-yliopiston ja yhdysvaltalaisen Amherst Collegen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet kartoittamaan prosessin, joka toden­näköisesti aiheuttaa harvinaisen ilmiön.

Historia vilisee valopallotarinoita

Varhaisimmat kuvaukset pallosalamaksi oletetuista ilmiöistä ovat yli kahdentuhannen vuoden takaa, ja niitä löytyy etruskien taideteoksista ja kreikkalaisen Aristoteleen teksteistä.  

Yksi varhaisimmista varmoista tiedoista on vuodelta 1638, jolloin useiden lähteiden mukaan jumalanpalveluksen aikana Widecombe-in-the-Moorin kirkkoon Etelä-Englannissa putkahti valopallo. 

Pallo hajotti osan kattoa ja sytytti kirkonpenkkejä palamaan. Onnettomuudessa kuoli neljä ihmistä.

Yhtä dramaattisia pallosalamakertomuksia tunnetaan myös nykyajalta. Pallo­salaman kerrotaan muun muassa ilmestyneen 15. syyskuuta 2014 lentokoneen sisälle ilmassa. 

Tämä tapahtui BE-6780-lennolla Aberdeenista Shetlandsaarille. Matkustamohenkilökunta näki valopallon ilmaantuvan ohjaamon oven lähelle muutamaa sekuntia ennen kuin salama iski koneen tutkajärjestelmään. 

Isku vaurioitti koneen sähköjärjestelmiä, mutta lentäjä onnistui saamaan koneen hallintaansa, käänsi sen ja laskeutui takaisin Aberdeeniin 35 minuuttia myöhemmin. Kukaan koneessa ollut ei vahingoittunut.  

Valopallotko näköharhaa?

Huolimatta lukuisista silminnäkijälausunnoista pallosalamoista ei ole juuri kouriintuntuvia todisteita.  

Tähän mennessä tutkijoiden on ollut vaikeinta selittää, miten pallot pysyvät kasassa jopa minuutin ennen hajoamistaan. 

Perinteisen fysiikan mukaan tämä on niin epätodennäköistä, että vuonna 2010 Physics Letters -lehdessä arveltiin, että pallosalamoita ei oikeasti ole olemassa.

Artikkelin kirjoittajat uskoivat, että pallo on näköharha, joka syntyy ukonilman magneettikenttien vaikuttaessa silmän verkkokalvoihin.

Pallosalama ikuistettiin videolle

Artikkelin julkaisun jälkeen ryhmä kiinalaisia tutkijoita onnistui rekisteröimään ilmiön ja analysoimaan sitä tieteellisillä tutkimuslaitteilla. 

Kuvattu pallosalama syntyi Tiibetin ylängöllä vuonna 2012. Yleensä pallosalamat ovat enintään metrin kokoisia, mutta analysoidun salaman läpimitta oli peräti viisi metriä, toisaalta se pysyi koossa vaivaiset 1,6 sekuntia.

Analyysi osoitti, että pallosalama koostui pääasiassa piioksidista ja maaperän hiilestä, jotka tavallinen salama oli muuttanut osittain plasmaksi kuumentamalla ne noin 30 000-asteisiksi. 

Kuvamateriaali osoitti, että pallosalamoita on olemassa, mutta se ei silti selittänyt sitä, miten ne pysyvät kasassa. 

Pallosalamoiden koossa pysymisen ovat vasta hiljattain selvittäneet Aalto-yliopiston ja yhdysvaltalaisen Amherst Collegen tutkijat.

Lue tutkijoiden selitys pallosalaman synnystä Tieteen Kuvalehden numerosta 15. Jos tilaat nyt, saat kaksi Tieteen Kuvalehteä sekä Sonitumin tyylikkään langattoman Bluetooth-kaiuttimen vain 4,90 eurolla.   

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: