Paikallisiin sääennusteisiin vaikuttavat meren mikroskooppiset levät, jotka kuuluvat planktoniin eli keijustoon.
Israelilaiset tutkijat ovat todistaneet asian tietokonemallilla. Se simuloi tilannetta, jossa Emiliania huxleyi -lajin leviin tarttuu virus.
Levät voivat runsastua rajusti ja muodostaa niin tiheitä – myös kukinnaksi kutsuttuja – kasvustoja, että ne nähdään avaruudesta. Leviin iskee kuitenkin usein EhV-virus, joka hajottaa ne.
Leväkukinta voi olla niin mittavaa, että se näkyy avaruuteen. Kuva on Englannin kanaalista.
Levien panssari koostuu pienistä kokkoliiteiksi nimitetyistä kalsiumkarbonaattilevyistä.
Koska niiden läpimitta on vain noin 0,002 millimetriä eli alle kymmenesosa hiuksen paksuudesta, ne lähtevät helposti lentoon.
Kokkoliitit toimivat ilmakehässä leijuvien pienhiukkasten, aerosolien, tavoin tiivistymisytiminä, joiden pinnalle nesteytyvä tai jäätyvä vesihöyry osallistuu pilven muodostumiseen.
Virushyökkäys pilvistää taivaan
Kuolleiden levien kappaleet ovat niin kevyitä, että ne nousevat ilmaan ja osallistuvat pilvien muodostumiseen.
Virus leviää nopeasti pintaveden tiheässä, laajassa leväkasvustossa. Kuvassa virus näkyy vaaleanpunaisina pyörylöinä.
Kuolleet levät hajoavat. Niistä irtoavat kokkoliitit voivat nousta vedenpinnasta ilmaan.
Kokkoliitteihin tiivistyy vesihöyryä. Pisaroista syntyvät pilvet aiheuttavat sateita.
Kun simulaatioon syötettiin kokkoliittien muotoa ja rakennetta koskevat tiedot, paljastui, että ne liikkuvat kuin voikukan höytyvät tuulen mukana. Ilmavirrat voivat kuitenkin kuljettaa ne paljon odotettua korkeammalle.
Tietokonemallin perusteella näyttää siltä, että ilmaan nousee peräti neljä kertaa niin paljon kokkoliitteja kuin aikaisemmin on arvioitu.