Myrsky

Miten myrsky syntyy?

Mitä oikein tapahtuu, kun myrsky nousee? Lue lisää tuulen nopeudesta, Beaufortin asteikosta ja myrskyjen nimeämisestä.

Milloin tuuli muuttuu myrskyksi?

Sää voi muuttua myrskyiseksi kaikilla ilmastovyöhykkeillä periaatteessa hyvin samankaltaisista syistä, vaikka myrskyn ilmenemistavoissa – ja etenkin nimityksissä – onkin paljon eroja.

Suomessa kovat tuulet, joiden nopeus voi nousta varsinkin puuskissa hirmumyrskylukemiin eli yli 32 metriin sekunnissa, liittyvät tavallisesti Atlantilla kehittyviin syviin matalapaineisiin.

Myrskyn jälkeiset tuhot

Myrskyssä tuuli on niin voimakasta, että se voi aiheuttaa suuria tuhoja niin luonnossa kuin rakennetuillakin alueilla.

© SHUTTERSTOCK

###

Miten myrsky syntyy?

Niin sanotut keskileveysasteiden myrskyt saavat alkunsa paikallisista säähäiriöistä seuduilla, joilla lämmin ja kylmä ilma kohtaavat toisensa. Kahden ilmamassan rajavyöhykkeet eli säärintamat ovat jatkuvassa liikkeessä. Lämpimän ilman alueella esiintyy nousevia virtauksia, joiden vaikutuksesta ilmanpaine maanpinnassa laskee. Syntyy matalapaineen keskus, johon imeytyy ilmaa ympäristöstä. Ilma ei kuitenkaan virtaa suoraan muun muassa maapallon pyörimisliikkeen ja kitkan takia, vaan tuulet alkavat kiertää matalapaineen keskusta.

Miten myrsky syntyy?

Myrskyjä muodostuu erityisesti syksyllä, kun voimakas matalapaine liikkuu Atlantilta Pohjois-Eurooppaan ja törmää Etelä-Euroopasta tulevaan lämpimään ilmamassaan.

Voimakkaimmat myrskyt iskevät matalapaineen keskuksen reunamille

Pohjoisella pallonpuoliskolla ilma kiertää sitä vastapäivään. Koska ilmanpaine-ero on suurimmillaan matalapaineen keskuksen reunalla, myös tuulet ovat siellä voimakkaimmillaan. Hurrikaaneiksi, taifuuneiksi ja sykloneiksi kutsutut trooppiset hirmumyrskyt ovat rakenteellisesti pyörremyrskyjä. Niitä kehittyy päiväntasaajan molemmin puolin lämpimän meren päällä kääntöpiirien välisellä alueella.

Myrskyjä ruokkii lisälämpö, jota syntyy tietyissä sääolosuhteissa, kun vesihöyry tiivistyy sateeksi. Päiväntasaajan seudun matalapaineissa ei esiinny merkittäviä lämpötilaeroja myrskyn eri osissa, joten niissä ei myöskään ole rintamia. Kovimman tuulen alue on myrskyn silmän eli tyynen keskuksen laidoilla. Silmää ympäröi pilviseinämä, jossa voi ukkostaa ja sataa kaatamalla.

Mikä on Beaufortin asteikko?

Aiemmin käytössä olleessa Beaufortin asteikossa eli boforiasteikossa tuulen voimakkuus on jaettu 13 tasoon. Asteikko on saanut nimensä kehittäjänsä Francis Beaufortin mukaan. Beaufort kehitti asteikon 1805.

Asteikon laatimisessa Beaufort käytti apuna kokemuksia siitä, miten tuuli vaikutti fregatin purjeisiin. Asteikossa tuulen voimakkuus 12 tarkoitti sitä, että purjeet repeytyivät irti. Myöhemmin Beaufortin asteikkoa on täydennetty tuulen nopeuksilla.

Beaufortin asteikon lukeman arviointi siis perustuu tuulen vaikutuksiin maalla tai aallokossa. Siinä tuulen voimakkuus 10 merkitsee myrskyä, ja sitä vastaava tuulen nopeus on 24,5–28,4 m/s. Voimakas myrsky on asteikolla 11, ja sen tuulen nopeus on 28,5–32,6 m/s.

Myrsky ja Beaufortin asteikko

Beaufortin asteikolla kuvataan tuulen vaikutuksia maalla ja merellä. Myrskysäällä aallot ovat korkeita ja näkyvyys on huono.

© SHUTTERSTOCK

Kun myrskyn voimakkuus on Beufortin asteikolla 10–11, tuuli aiheuttaa maa-alueilla paljon tuhoja rakennuksille ja puille. Merellä voimakkuus ilmenee niin, että merenpinta on valkoisena vaahdosta ja aallot ovat korkeita.

Nimilistoja kierrätetään alueittain

Alueilla, joilla myrskyää voimakkaasti, myrskyt nimetään Maailman ilmatieteellisen järjestön WMO:n nimilistan mukaan. Listassa on sekä miesten että naisten nimiä aakkosjärjestyksessä.

Trooppisten myrskyjen nimissä kuusi nimiluetteloa kiertää niin, että samat nimet annetaan kuuden vuoden välein.

Samaa nimeä voidaan siis käyttää useita kertoja, mutta jos myrsky on hyvin tuhoisa, nimi kuitenkin poistetaan luetteloista.

Myrskyjen nimeäminen Suomessa

Suomessa myrskyt saavat nimensä sen päivän nimipäivän mukaan, jolloin myrsky saapuu Suomeen. Esimerkiksi elokuussa 2017 suuria paikallisia tuhoja aiheuttanut Kiira-myrsky sai nimen 13.8. nimipäiväänsä viettävän Kiiran mukaan. Ja esimerkiksi 20.12. Benjaminin ja Kerkon nimipäivänä myrsky saa nimekseen Benjamin, ja kun myrsky seuraavan kerran osuu samalle päivälle, sen nimi on Kerkko_._

Suomessa koettuja tunnettuja myrskyjä ovat olleet muun muassa Maire 1961, Mauri 1982, Manta 1985, Visa 1995, Pyry 2001, Virve 2004, Asta 2010, Tapani 2011, Antti 2012 ja Eino 2013. Mauri-myrsky koettiin myös vuonna 2018.

Lue myös:

Salamat

Tämän vuoksi autossa on ukonilmalla turvallista

1 minuuttia
Salamat

Pilvien sähkövaraus purkautuu salamointina

2 minuuttia
Pallosalama
Salamat

Tällainen on pallosalaman salaisuus

1 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!