hedebølge varme dmi europa klimaforandring

Lähes 40 asteen helteet yleistyvät Pohjoismaissakin

Pohjoismaissakin on aiheellista varautua eteläeurooppalaisiin lämpötiloihin.

Pohjoismaissakin on aiheellista varautua eteläeurooppalaisiin lämpötiloihin.

Shutterstock

Jos minulta olisi kymmenen vuotta sitten kysytty, voiko Pohjois-Eurooppaan tulla 40 asteen helteitä, olisin sanonut suoralta kädeltä ei. Näin kertoo Tanskan ilmatieteen laitoksen meteorologi Eigil Kaas.

Viime vuosina kesäkuukausien lämpötilat ovat kuitenkin nousseet rajusti. Kaas uskookin, että pohjoismaalaistenkin on syytä alkaa totutella ajatukseen, että lämpötilat kipuavat meilläkin lukemiin, joita on totuttu näkemään kaukana etelässä.

”Reippaasti yksinkertaistettuna voi sanoa, että lämpimät maa- ja vesialueet lämpenevät entisestään ja siellä, missä on vettä ja paljon sadetta entuudestaankin, vettä tulee vielä enemmän.”

Vaikka Pohjois-Eurooppa ei ole varsinaisesti kuuluisa äärimmäisistä helteistään, meidänkin kesiemme lämpötila on niin läheisesti yhteydessä Etelä-Euroopan säähän, että sikäläiset helteet voivat sopivissa olosuhteissa hyvinkin ulottua Pohjolaan.

Helteet näkyvät vihanneshyllyissä

Pohjois-Euroopassa 40:tä hipovat lämpötilat ovat vielä kesän poikkeusilmiöitä. Sen sijaan Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa – eli Euroopan kasvimaalla, kuten Kaas asian ilmaisee – niin paahtavat helteet ovat yleistyneet selvästi.

Kaasin mukaan kovat helteet aiheuttavat jo nyt ongelmia Etelä-Euroopan vihannessadolle.

”Kun lämpötilat siellä kohoavat niin rajusti kuin on nähty, se tuntuu myös Pohjois-Euroopassa. Pohjolassakin kesäpäivien lämpö on lähtöisin Etelä-Euroopasta, joten aivan varmasti saamme kokea yhä kuumempia kesiä täällä pohjoissakin”, Kaas sanoo.

”Vaikka Pohjois-Euroopassa sääennusteet useimmiten pysyttelevät alle 40 asteessa, en enää sanoisi, että 40 asteen lämpötilat ovat meillä mahdottomia.”

Fakta: Lämpötilat nousevat

  • Kaksi vuotta sitten yhdysvaltalainen tutkijaryhmä laski, että äärimmäisten helteiden esiintyvyys oli kaksinkertaistunut vuodesta 1978 vuoteen 2019.
  • Yhdysvaltalaistutkimus, johon on osallistunut tutkijoita muun muassa Princetonin, Kalifornian ja Illinois'n yliopistoista, ennustaa, että maailman suurkaupunkien lämpötila nousee keskimäärin 4,4 astetta vuoteen 2100 mennessä.
  • Tulevien 50 vuoden aikana 1-3 miljardin ihmisen kotiseutu uhkaa muuttua elinkelvottomaksi lämpötilan nousun takia, kansainvälinen tutkijaryhmä varoittaa.

Kylmää tuulta lännestä

Siinä missä etelästä tulevat lämpivät ilmavirtaukset nostavat lämpötilaa Pohjois-Euroopassa, lännestä ja luoteesta tulee yleensä viileämpää ilmaa, joka tasoittaa kesäsäätä.

Näin kertoo Tanskan ilmatieteen laitoksen meteorologi Martin Lindberg.

”Pohjois- ja Etelä-Euroopan lämpötiloissa on suuria eroja sikäli, että Espanjassa, Portugalissa ja Ranskassa lämmin alue on lähes liikkumaton. Mutta kun lämpö liikkuu meille päin, tääläkin lämpötila nousee nopeasti 15-20 asteesta yli kolmeenkymmeneen.”

Lämpöhuippu vaatii monen päivän hellettä

Tänäkin kesänä Pohjoismaissa on ollut lämmintä, mutta ennätyslukemiin ei ole ylletty. Siihen tarvitaan pitkiä hellejaksoja, Martin Lindberg kertoo.

”Muutaman päivän lämmin ilmavirtaus etelästä ei riitä. Jotta päästäisiin 40 asteen tuntumaan, tarvitaan monta päivää kestävä paikallaan pysyvä lämmin alue.”

Etelä-Skandinaviassa näin kävi elokuussa 1975, jolloin mitattiin Tanskan lämpöennätys 36,5 astetta. Sitä edelsi yli viikon hellekausi.

Suomessa on ollut vielä hikisemmät oltavat. Kesällä 2021 Kouvolassa mitattiin hellettä – eli yli 25 asteen päivälämpötila – 31 päivänä peräkkäin. Myös heinäkuu 2010 oli kuuma: mittari näytti yli 30 astetta kuusi päivää yhteen menoon monella paikkakunnalla, ja Liperissä mitattiin Suomen lämpöennätys eli 37,2 astetta.

Tulevaisuudessa on toivoa

Ilmaston lämpeneminen huolestuttaa, mutta tanskalaismeteorologit näkevät tulevaisuudessa vielä toivoa, jos ilmastonmuutokseen puututaan ajoissa.

”Uskon, että toivoa on, mutta vihreä siirtymä ei ole vielä saanut tarpeeksi vauhtia. Vaikka lopettaisimme kaikki hiilidioksidipäästöt nyt, lämpötila jatkaisi nousuaan. Lämpeneminen jakautuu kuitenkin monelle vuodelle, joten uskon, että ehdimme vielä löytää hyviä pitkäkestoisia ratkaisuja”, Martin Lindberg sanoo.

”Mutta jos maa ehtii kuivua kokonaan, niin kuin monella alueella on tapahtumassa, ilmakehä lämpenee joka kerta, kun sataa vähänkin. Sitten maa kuivuu vielä enemmän. Siksi pitää huolehtia siitä, että kasvillisuus säilyy eikä metsiä kaadeta liikaa.”